Tarquinius Superbus (534–509 eKr.)

Talouden yleiskatsaus

Rahatalous
Rooma ennen kolikoita: kolikoiden lyönti alkoi vasta varhaisessa tasavallassa (n. 4. vuosisata eKr.).
Maksut ja arvon määrittäminen tapahtui todennäköisesti pronssitangoilla (aes rude), karjalla tai painotetuilla metalliesineillä.
Varallisuus mitattiin maan, karjan ja irtaimen omaisuuden mukaan.

Verotus
Verot ja maksut olivat raskaita, erityisesti vallattujen latinalaisten ja volskeiden yhteisöjen kohdalla.
Arkeologinen/kirjallinen perinne:
- pakkotyö ja corvée (esim. Jupiter Optimus Maximus -temppeliin).
Servius Tulliusin väestönlaskennan rakenne oli todennäköisesti heikentynyt; sen korvasi kuninkaan autokraattinen verotus.

Markkinarakenne
Jokin markkinatoiminnan muoto oli olemassa Forum Boariumissa ja Forum Romanumissa (arkeologisesti todistettu yhteisöllinen käyttö).
Rakenteellisia huutokauppoja tai säädeltyjä kaupallisia instituutioita ei ollut.
Kauppa pysyi epävirallisena, vaihdantaperusteisena, kuningasvallan alaisuudessa tapahtuvana uudelleenjakona.

Orjakauppa
Lähteet mainitsevat laajan pakkotyön käytön, erityisesti monumentaalirakentamisessa.
Sodan vangit toimittivat kotitalous- ja maataloustyövoimaa.
Todisteita itsenäisistä orjamarkkinoista Roomassa ei ole; todennäköisempää oli suora uudelleenjako kuninkaan alaisuudessa.

Hevoset
Hevoset liittyivät equites-luokkaan ja sotilaskavaleriaan.
Avoimia hevosmarkkinoita ei ole todettu, mutta aristokratian hevosten omistus liittyi sotilaalliseen palvelukseen.

Laivat ja meriliikenne
Rooman pääsy Ostiaan (perustettu aiemmin Ancus Marciuksen toimesta) oli edelleen ratkaisevaa.
Todennäköisesti käytettiin jokikuljetusta puulle, kivelle ja viljalle.
Itsenäistä roomalaista kauppalaivastoa ei vielä ollut; tuonti tapahtui etruskien/kreikkalaisten kauppiaiden kautta.

Tuonti – vienti
Tuonti:
- ylellisyystavarat
- kreikkalainen keramiikka
- etruskiset pronssit
- mahdollisesti viini ja öljy.
Vienti:
- suola (Ostiasta)
- puutavara
- maatalouden ylijäämä.
Todisteet viittaavat kasvaviin Välimeren yhteyksiin, erityisesti Etruriassa ja Kampaniassa.

Arkeologiset faktat
Jupiter Optimus Maximus -temppeli (Kapitoliumin kukkula):
- monumentaalinen rakennus käyttäen ulkomaisia käsityöläisiä ja materiaaleja → todiste resurssien mobilisoinnista.
Cloaca Maxima (Forumin laakson viemäröinti):
- massiiviset julkiset työt
- käyttäen pakkotyötä.
Roomassa löydetyt tuodut keramiikka- ja luksustuotteet osoittavat kontaktia kreikkalaisten ja etruskeiden kauppaverkostojen kanssa.

Tarquinius Superbuksen uudistukset ja politiikka

Sosiaaliset uudistukset (tai pikemminkin vääristymät)
Autoritaarinen hallinto:
- Tarquinius hallitsi tyrannina ilman senaatin kuulemista. Hän rajoitti senaatin valtaa, teloittaen tai karkottaen vastustajansa.
Luokkien kuormitus:
- Plebeijeille määrättiin raskasta työtä valtion hankkeissa (esim. Jupiter Optimus Maximus -temppeli), mikä kasvatti kuilua aristokratian ja kansan välillä.
Patronointi ja pelko:
- Hän säilytti asemansa ei konsensuksen, vaan pelon ja strategisten avioliittojen avulla, erityisesti avioliittonsa Tullian kanssa, mikä auttoi varmistamaan hänen nousunsa väkivallan kautta.

Sotilaalliset uudistukset
Laajentumiskampanjat:
Tarquinius keskittyi aggressiivisiin sotiin naapurilatinalaisten kaupunkien ja volskeiden kanssa.
Raskas riippuvuus saaliista ja tribuuteista:
- Valloitetut alueet verotettiin ankarasti; resurssit ja vangit tuotettiin takaisin Roomaan.
Liittoutumat:
- Vahvisti Rooman poliittis-sotilaallista läsnäoloa solmimalla sopimuksia, myös Gabiiin (missä Sextus Tarquinius soluttautui ja petti kaupungin).

Viihde / julkiset työt
Jupiter Optimus Maximus -temppeli Kapitoliumin kukkulalla:
- monumentaalinen projekti, joka symboloi Rooman kasvavaa voimaa.
Cloaca Maxima:
- Rooman suuren viemärin valmistuminen, joka kuivatti soita ja loi käyttökelpoista kaupunkialuetta (erityisesti Forum Romanum).
Pelien ja juhlien järjestäminen:
- Julkiset pelit laajenivat (ludi-ennakkotapahtumat) kansansuosion saamiseksi, vaikka ne pysyivät tiukasti monarkian hallinnassa.

Tasavallan lähestymistapa (jos oli)
Lähes ei lainkaan. Tarquinius oli monarkian kaikkein autokraattisimman muodon ruumiillistuma.
Hänen senaatin erottamisensa ja vallan keskittäminen laukaisevat suoran tyytymättömyyden, mikä edesauttoi siirtymistä tasavaltaan.
Tapaus Lucretian raiskauksesta Sextus Tarquiniuksen toimesta tarjosi moraalisen oikeutuksen monarkian päättymiselle, synnyttäen tasavallan ihanteet ja vallan jaon sekä kuninkaan vallan hylkäämisen.

Rooman seitsemän kuningasta

Tämä on osa laajaa julkaisua, joka käsittelee muinaisen Rooman varhaisvaihetta ja Rooman monarkian seitsemää kuningasta. Tässä osassa tutustut keskeisiin tietoihin kuninkaiden toteuttamista uudistuksista ja laeista sekä Rooman yhteiskunnan kehityksestä. Julkaisussa kuvataan lyhyesti legendaariset hallitsijat: Romulus, Numa Pompilius, Tullus Hostilius, Ancus Marcius, Tarquinius Priscus ja viimeinen seitsemästä, Tarquinius Superbus (Ylpeä). Tutustu koko julkaisuun napsauttamalla tästä.

Johdanto varhaiseen Roomaan: Seitsemän kuningasta

Johdanto Rooman varhaisvaiheeseen, jossa Roomaa kuvataan yleisestä lähtökohtanäkökulmasta. Saadaksesi syvemmän käsityksen kuninkaiden hallituskausista, suosittelemme lukemaan artikkelin. Jatka napsauttamalla tästä.

Romulus – Rooman ensimmäinen kuningas

Tämä julkaisu paljastaa yksityiskohtaisesti Rooman legendaarisen ensimmäisen kuninkaan, Romuluksen. Se sisältää ainoastaan tosiasioita, alkuperäisiä lähteitä sekä Rooman sosiaali-kulttuurisen tilanteen kyseiseltä ajalta. Tutustu julkaisuun napsauttamalla tästä...

Numa Pompilius – Rooman toinen kuningas

Rooman toinen kuningas, Numa Pompilius, esitellään hänen toteuttamiensa uudistusten, hallintopolitiikan ja Rooman yhteiskunnan kehityksen kautta. Lue lisää — tutustu julkaisuun napsauttamalla tästä.

Tullus Hostilius – Rooman kolmas kuningas

Tullus Hostilius oli yksi muinaisen Rooman kuninkaista; tässä julkaisussa kuvaamme häntä Rooman hallitsijana, hänen toteuttamiaan uudistuksia sekä tuon ajan Rooman väestön sosio-kulttuurista taustaa. Lue lisää napsauttamalla tästä.

Ancus Marcius – Rooman neljäs kuningas

Ancus Marcius oli yksi Rooman kuninkaista. Mitä uudistuksia hän toteutti ja millainen Rooman yhteiskunta oli hänen hallituskaudellaan — löydät monia mielenkiintoisia tietoja julkaisustamme (napsauta tästä).

Rooman kuningas Tarquinius Priscus

Rooman viides kuningas Tarquinius Priscus — oletko kuullut säännöistä ja innovaatioista, joita hän toi Roomaan, sekä hänen vaikutuksestaan kaupungin myöhempään kehitykseen? Niitä oli lukuisia... Lue lisää julkaisusta.