Kaksi joenrantaa, jotka ylitimme täällä — on aika levähtää ennen kuin jätämme Indusmaan
Tässä osiossa yritämme yhdistää kaikki purot yhdeksi virraksi — esihistoriallisista kulttuureista kuningaskuntiin — ja kysyä: olivatko ennusteemme, jotka perustuivat epätäydelliseen ja mahdollisesti spekulatiiviseen arviointimenetelmään, onnistuneita?
| Esihistoriallinen / alueellinen kulttuuri | Ajanjakso (noin) | Historiallinen kohtalo | Seuraajavaltakunta tai alue | Muutoksen luonne |
|---|---|---|---|---|
| Mehrgarh (Kachin tasanko, Balutšistan) | 7000–3300 eaa. | Muutettu | → Nausharo–Mehrgarhin kuningaskunta (Balutšistanin ylängöt) | Tuli varhaisen Induksen metallurgian ja maatalouden perustaksi; jatkoi viljelyn, kuparin käytön ja helmien valmistuksen perinteitä. |
| Kili Gul Mohammad / Mundigak (Afganistanin raja) | 6000–3500 eaa. | Sulautui ja katosi | → Nausharon valtakunnan länsiraja | Varhainen kauppa Iranin ja Keski-Aasian kanssa hiipui vuoden 2500 eaa. jälkeen; väestö sulautui Induksen ylänköalueille. |
| Kot Diji / Ravi-vaihe (Ylä-Indus) | 4000–2600 eaa. | Kehittyi | → Harappan kuningaskunta (Ylä-Induksen allas) | Kehitti standardoidut tiilet, muurit ja kirjoitusmerkit → suora Harappan kaupunkibyrokratian edeltäjä. |
| Amri–Nal horisontti (Sindin–Balutšistanin raja) | 3500–2600 eaa. | Kehittyi | → Amrin kuningaskunta ja Mohenjo-Daron alue | Proto-urbaani keramiikka ja linnoitusten suunnitelmat → muodostivat Induksen myöhemmän liittovaltion eteläisen hallintoverkoston. |
| Sothi–Siswal / varhainen Kalibangan (Ghaggar–Hakra) | 3800–2600 eaa. | Muutettu | → Sarasvati / Ghaggar–Hakra kuningaskunta | Kylät yhdistyivät rituaalis-hydraulisiksi kaupungeiksi; jatkoi tulialttarien ja peltorakenteiden perinnettä. |
| Anarta- ja Sorath-perinteet (Gujarat–Kutch–Saurashtra) | 3700–1900 eaa. | Yhdistyivät ja säilyivät | → Dholaviran, Lothalin, Surkotadan kuningaskunnat | Paikalliset rannikko- ja autiomaakulttuurit yhdistyivät merelliseen konfederaatioon; säilyttivät autonomiansa myöhäiseen Harappan kauteen asti. |
| Ahar–Banas-kulttuuri (Rajasthan) | 3000–1500 eaa. | Osittain säilynyt | → Kävi kauppaa Harappan kanssa; myöhemmin sulautui vedalaisten Janapadojen valtakuntiin | Toimitti kuparia pohjoiseen; säilyi Harappan jälkeisenä maaseutukulttuurina. |
| Pohjoinen raja / Burzahom–Gufkral-kompleksi (Kashmir–Himalaja) | 4000–1800 eaa. | Säilynyt Induksen ytimen ulkopuolella | → Yhteydessä Keski-Aasian aroihin; myöhemmät indo-iranilaiset yhteydet | Ei koskaan kaupungistunut; säilytti neoliittisen elämäntavan rautakauteen asti. |
| Deccanin neoliittinen–kalkoliittinen (Inamgaon, Daimabad) | 2500–1500 eaa. | Itsenäinen kehitys | → Deccanin pronssiperinteet; myöhemmin Satavahana-valtakunnan ydinalue | Induksen metallurgian vaikutus, mutta ei poliittisesti osa liittovaltiota. |
| Indus-kuningaskunta | Alkuperäinen kulttuuri(t) | Jatkuvuuden aste | Tulos |
|---|---|---|---|
| Harappa | Kot Diji, Ravi-vaihe | Suora, täydellinen | Kaupungillinen hallinnollinen keskus |
| Mohenjo-Daro | Amri–Nal-horisontti | Vahva | Eteläinen pääkaupunki; merikaupan ydin |
| Saraswati / Ghaggar–Hakra | Sothi–Siswal / Varhainen Kalibangan | Suora | Itäinen rituaalis-hydraulinen monarkia |
| Dholavira | Anarta + Sorath | Täysi alueellinen kehitys | Aavikko- ja saaristoalueen hydraulinen monarkia |
| Lothal | Anarta + Sorath | Täydellinen | Satama- ja kauppakuningaskunta; merellinen federaatio |
| Surkotada | Sorathin laajennus | Suora | Raja-linnoitus ja sotilaallinen kuningaskunta |
| Chanhu-Daro | Amri–Nal | Vahva | Teollinen killan kaupunkivaltio |
| Amri | Varhainen Amri–Nal | Jatkuvuus | Esikaupungillinen linnoitettu kuningaskunta |
| Nausharo–Mehrgarh | Mehrgarhin ylängön kulttuuri | Suora | Vuoristoisten luonnonvarojen kuningaskunta; Indus-yhteiskunnan varhaisimmat juuret |
| Kulttuuri | Katoamisen syy | Tulos |
|---|---|---|
| Kili Gul Mohammad / Mundigak | Kauppareitit siirtyivät itään; eristyminen vuoden 2600 eaa. jälkeen | Hylätty, sulautui Indus-joen ylängön kulttuureihin |
| Amri–Nal (itsenäisenä) | Liitettiin laajempaan Indus-joen kauppajärjestelmään | Menetti itsenäisyytensä, perinteet säilyivät keramiikassa |
| Sothi–Siswal (erillisenä) | Sulautui Saraswatin urbanismin alle | Imeytyi Induksen itäisiin rituaalivaltioihin |
| Kulttuuri | Myöhempi ilmenemä |
|---|---|
| Ahar–Banas | Kuparikauppa jatkui varhaisissa veda-kauden Rajasthanin kulttuureissa |
| Anarta ja Sorath | Säilyivät Dholaviran–Lothalin käsityöperinteissä myöhäisellä Harappan kaudella (~1700 eaa.) |
| Deccanin kalkoliittinen kulttuuri | Jatkoi itsenäisesti; yhteydessä Daimabadin pronssiperinteeseen (~1500 eaa.) |
| Burzahom–Gufkral | Säilyivät vuoristojen paimentolais- ja maatalouskulttuureina rautakaudelle saakka; mahdollinen indoarjalainen yhteys |
Nyt on aika tarkistaa ennustearvomme alusta asti:
Täysin kadonneet kulttuurit, jotka olemme tunnistaneet täällä (tosiasioihin perustuen), on luokiteltu seuraavasti:
- [0](Kachin tasanko, Bolanin sola, Quetta ja Afganistanin rajaseudut) — arvio: +5
- [1](Ylä-Induksen allas (Punjab – Ravi-, Beas- ja Sutlej-joet)) — arvio: 2
- [2](Sindh ja Ala-Induksen allas) — kehityksen onnistuminen: +6
- [3](Ghaggar–Hakra (Sarasvati) alue — Itä-Induksen reuna) — arvio: 4
- [4](Gujarat, Kutch ja Saurashtran niemimaa (Dholavira, Lothal, Rangpur, Surkotada, Kuntasi, Loteshwar, Nagwada, Bagasra)) — ennuste: 4,5
- [5](Rajasthan ja Ahar–Banas kulttuurialue (Ahar, Gilund, Balathal, Ojiyana, Bagor (varhainen neoliitti))) — arvio: 6
- [6](Pohjoinen raja ja Himalajan juuret (Burzahom, Gufkral (Kashmir), Mandi (Himachal), Sarai Khola (Potwarin tasanko, Pohjois-Pakistan), Loebanr, Ghaligai (Swatin laakso))) — potentiaali: 1,5
- [7](Keski-Intian tasanko ja Deccanin neoliitti (Chirand (Bihar, itäreuna), Inamgaon, Nevasa... eaa.) — arvio: 6
Alla esitetään taulukko, joka sisältää todelliset tiedot ja ennusteemme. Jos arvosana on alle 3, kulttuuri ei todennäköisesti säilynyt; jos korkeampi, merkitsemme sen vihreällä V:llä osittain sopeutuneeksi. Jos kulttuuri katosi huolimatta korkeasta arvosanasta, sitä pidetään virheellisenä ennusteena.
| indeksi | arvosana | ajanjakso | heimo | kohtalo | onnistuminen/epäonnistuminen |
|---|---|---|---|---|---|
| [0] | 5 | 7000–3300 eaa. | Mehrgarh (Kachin tasanko) | Selvisi ja muuttui | ✅ |
| [0] | 5 | 3300–2600 eaa. | Nausharo | Selvisi täysin (assimiloitui) | ✅ |
| [0] | 5 | 6000–3500 eaa. | Kili Gul Mohammad (lähellä Quettaa) | Hävisi / assimiloitui | ❌ |
| [0] | 5 | 5000–3000 eaa. | Mundigak (eteläinen Afganistan) | Hävisi itsenäisesti | ❌ |
| [1] | 2 | 4000–2600 eaa. | Kot Diji | Muutti muotoaan → selvisi | ❌ |
| [1] | 2 | 3500–2800 eaa. | Ravin vaihe (Harappa I -tasot) | Selvisi täysin | ❌ |
| [1] | 2 | 3500–2800 eaa. | Kalibangan I (varhainen vaihe) | Sulautui itään | ❌ |
| [1] | 2 | 4000–3000 eaa. | Jalilpur | Hävisi / assimiloitui | ✅ |
| [2] | 6 | 3600–2600 eaa. | Amri–Nal horisontti (Sindi–Belutshistanin raja) | Muutti muotoaan → selvisi | ✅ |
| [2] | 6 | 2600–1900 eaa. | Mohenjo-Daro (alueet DK-G, DK-A, HR) | Selvisi täysin (myöhäiseen Harappan kauteen saakka) | ✅ |
| [2] | 6 | 2600–1900 eaa. | Chanhu-Daro | Selvisi osittain (teollinen) | ✅ |
| [2] | 6 | 3500–2600 eaa. | Kot Diji (eteläinen) | Sulautui pohjoiseen | ✅ |
| [2] | 6 | 1900–1500 eaa. | Jhukar-kulttuuri (myöhäinen Harappa, vuoden 1900 eaa. jälkeen) | Osittainen selviytyminen | ❌ |
| [3] | 4 | 3800–2600 eaa. | Sothi–Siswal-kulttuuri (esiharappalainen) | Muutti muotoaan → selvisi | ✅ |
| [3] | 4 | 3500–1900 eaa. | Kalibangan I–II | Selvisi täysin kypsään Harappan kauteen asti | ✅ |
| [3] | 4 | 4000–2000 eaa. | Bhirrana | Selvisi pisimpään | ✅ |
| [3] | 4 | 3000–1800 eaa. | Banawali | Selvisi → rappeutui hitaasti | ✅ |
| [3] | 4 | 3500–1900 eaa. | Rakhigarhi | Selvisi täysin | ✅ |
| [4] | 4.5 | 3700–2500 eaa. | Anartan perinne (Pohjois-Gujarat) | Muutti muotoaan → selvisi | ✅ |
| [4] | 4.5 | 2600–1900 eaa. | Sorath-Harappan kulttuuri (Saurashtra ja Kutch) | Selvisi täysin | ✅ |
| [4] | 4.5 | 3000–1800 eaa. | Dholavira | Selvisi pisimpään | ✅ |
| [4] | 4.5 | 2400–1900 eaa. | Lothal | Selvisi (myöhemmin maaseutumaistui) | ❌ |
| [4] | 4.5 | 2300–1700 eaa. | Surkotada | Selvisi osittain | ✅ |
| [4] | 4.5 | 2500–1500 eaa. | Rangpur, Kuntasi, Loteshwar | Selvisivät myöhäisenä Harappan vaiheena | ✅ |
| [5] | 6 | 5000–3000 eaa. | Bagor (neoliittinen edeltäjä) | Muutti muotoaan → selvisi | ✅ |
| [5] | 6 | 3000–1500 eaa. | Ahar (Udaipurin alue) | Selvisi täysin | ✅ |
| [5] | 6 | 2600–1500 eaa. | Gilund | Selvisi → rappeutui vähitellen | ❌ |
| [5] | 6 | 3000–1500 eaa. | Balathal | Selvisi pitkään | ✅ |
| [5] | 6 | 2200–1600 eaa. | Ojiyana | Osittainen selviytyminen | ✅ |
| [6] | 1.5 | 3000–1800 eaa. | Burzahom (Kashmirin laakso) | Selvisi pitkään | ❌ |
| [6] | 1.5 | 4000–2000 eaa. | Gufkral (Kashmir) | Selvisi → maaseutumaistui | ✅ |
| [6] | 1.5 | 3500–2000 eaa. | Mandi (Himalajan juurella) | Selvisi osittain | ❌ |
| [6] | 1.5 | 3300–2000 eaa. | Sarai Khola (Potwarin ylänkö) | Assimiloitui / muuttui | ❌ |
| [6] | 1.5 | 2400–1700 eaa. | Swatin laakso (Loebanr–Ghaligai kompleksi) | Selvisi → kehittyi | ❌ |
| [7] | 6 | 2400–2000 eaa. | Kayathan kulttuuri (Madhya Pradesh) | Muutti muotoaan → selvisi | ✅ |
| [7] | 6 | 2000–1500 eaa. | Malwan kulttuuri | Selvisi täysin | ✅ |
| [7] | 6 | 2200–1500 eaa. | Daimabad (Maharashtra) | Selvisi → kehittyi | ✅ |
| [7] | 6 | 1800–1200 eaa. | Inamgaon | Selvisi | ✅ |
| [7] | 6 | 2000–1500 eaa. | Nevasa | Selvisi osittain | ❌ |
| [7] | 6 | 2500–1500 eaa. | Chirand (Bihar) | Selvisi | ✅ |
Kuten ehkä huomasit, pelissämme emme käyttäneet monimutkaisia tietoja, joissa olisi yksityiskohtaiset kuvaukset jokaisesta kulttuurista, niiden piirteistä, moninäkökulmaisia suodatusmenetelmiä tai monia yleisiä metodologisia työkaluja. Mutta pelinä kirjoittajaryhmä toivoo, että kokemus oli sinulle mielenkiintoinen. Ja nyt on aika vaihtaa paikkaa — alueelle, joka kätkee yhtä paljon salaisuuksia ja on täynnä mahdollisia löytöjä ihmiskunnan yhteiskunnan kulttuurisista ja sosiaalisista rakentumisen periaatteista...
Tämä artikkeli on osa laajaa julkaisua. [Siirry koko versioon →]
Selittävä julkaisu, joka kattaa mittausmenetelmien ja mittayksiköiden esittämisen perusteet.
Katsaus Sumerin valtion sosiaaliseen hierarkiaan, hallintoon ja taloudelliseen järjestelmään.
Tämä luku on omistettu kahdelle kulttuurille — Babylonia ja Persia — ja täällä selvitämme miksi...
Tässä palaamme menneeseen kulttuuriin, mutta tarkastelemme sitä eri näkökulmasta...