Ydinkemian yleiskatsaus
Oppituntien sarja esittelee ydinkemian aiheen, joka alkoi radioaktiivisuuden löytämisestä vuonna 1896 ranskalaisen fyysikon Antoine Becquerelin toimesta. Siitä tuli yhä tärkeämpää 1900- ja 2000-luvuilla, ja se loi perustan teknologioille, jotka liittyvät energiaan, lääketieteeseen, geologiaan ja moniin muihin aloihin.
Ytimen rakenne ja stabiilisuus
Tämän osion päätteeksi oppilas kykenee: Kuvailemaan ytimen rakenteen protonien, neutronien ja elektronien avulla; Laskemaan ytimiin liittyvän massavajeen ja sidosenergian; Selvittämään ytimien suhteellisessa stabiilisuudessa havaittuja suuntauksia.
Ydinreaktioyhtälöt
Tämän osion päätteeksi oppilas kykenee: Tunnistamaan ydinreaktioissa esiintyvät yleiset hiukkaset ja energiat; Kirjoittamaan ja tasapainottamaan ydinreaktioyhtälöitä.
Radioaktiivinen hajoaminen
Tämän osion päätteeksi oppilas kykenee: Tunnistamaan yleisimmät radioaktiivisen hajoamisen tavat; Tunnistamaan ytimen hajoamisreaktioissa esiintyvät yleiset hiukkaset ja energiat; Kirjoittamaan ja tasapainottamaan ydinhajoamisyhtälöitä; Laskemaan hajoamisprosessien kineettiset parametrit, mukaan lukien puoliintumisajan; Kuvailemaan yleisimpiä radiometrisen iänmäärityksen menetelmiä.
Transmutaatio ja ydinenergia
Tämän osion päätteeksi oppilas kykenee: Kuvailemaan transuraanisten nuklidien synteesiä; Selittämään ydinfission ja ydinfuusion prosessit; Yhdistämään kriittisen massan ja ydinreaktioketjujen käsitteet; Tiivistämään ydinfissio- ja ydinfuusioreaktoreiden perusvaatimukset.
Radioisotooppien käyttö
Tämän osion päätteeksi oppilas kykenee: Luettelemaan radioaktiivisten isotooppien yleisimmät sovellukset.
Säteilyn biologiset vaikutukset
Tämän osion päätteeksi oppilas kykenee: Kuvailemaan ionisoivan säteilyn aiheuttamia biologisia vaikutuksia; Määrittelemään säteilyaltistuksen mittaamiseen käytettävät yksiköt; Selittämään radioaktiivisuuden havaitsemiseen käytettävien yleisimpien laitteiden toiminnan.