Lycurguksen poliittiset uudistukset: Spartan nousun avain

‘Lycurguksen’ poliittiset uudistukset olivat elintärkeitä spartalaisten nousulle valtaan kuudennella vuosisadalla kahdesta syystä: ensinnäkin heidän sisäisten poliittisten ongelmiensa ratkaiseminen poisti tärkeimmän syyn poliittisille mullistuksille, jotka tuottivat tyranniaa kaikkialla muualla Kreikassa; toiseksi keskeisten poliittisten voimien (kuninkaat, Gerousia ja ‘damos’) välinen perustuslaillinen sopusointu antoi spartalaisille mahdollisuuden suunnata yhteiset energiansa muita kreikkalaisia kaupunkeja vastaan sekä käyttää valtaa helootteihinsa ja perioikkeihinsa. Thukydideen sanoin:

Thukydides 1.18.1:

Sillä noin neljäsataa vuotta tai vähän enemmänkin tämän [eli Peloponnesolaissodan] loppuun asti lakedaimonilaiset ovat nauttineet samasta hallintojärjestelmästä. Sen ansiosta voimakkaiksi tultuaan he puuttuivat muiden valtioiden asioihin.

Näiden poliittisten uudistusten perustana oli arkaainen asiakirja, joka tunnetaan nimellä Suuri Rhetra, joka on lainattu Plutarkhoksen Lycurguksen elämäkerrassa, mutta jonka hän löysi melko varmasti Aristoteleen kadonneesta teoksesta, Spartan perustuslaista.

‘Rhetra’ on spartalainen sana säädökselle tai määräykselle, jota perinteen mukaan ei kirjoitettu muistiin, kuten oli tapana viidennellä vuosisadalla Ateenassa. Suurella Rhetralla oli kuitenkin niin valtava poliittinen merkitys, erityisesti spartalaisille hopliiteille, että sen määräykset kirjoitettiin jossain vaiheessa muistiin takeeksi siitä, että niitä kunnioitettaisiin ja noudatettaisiin tulevaisuudessa:

Plutarkhos, Lycurgus 6:

Perustettuaan Syllanian Zeuksen ja Athenen kultin, suoritettuaan ‘heimojako- ja uhritoimituksen’ ja perustettuaan kolmenkymmenen jäsenen Gerousian, johon kuninkaatkin kuuluivat, (1) vuodesta toiseen heidän on pidettävä Apellai Babykan ja Knakionin välillä; (2) Gerousian on sekä tehtävä ehdotuksia että pysyttävä erillään; (3) damoksella [doorilaiskreikkaa ‘demos’] on valta [Plutarkhoksen huomautuksessa pahasti vääristyneeseen doorilaiseen sanontaan] ‘antaa ratkaiseva tuomio’; … (4) mutta jos damos puhuu kieroja, Gerousian ja kuninkaiden on poistettava ne.

Valitettavasti näiden perustuslaillisten määräysten tarkka merkitys ja tärkeys, asiakirjan ajoitus ja historiallinen konteksti sen käyttöönoton aikaan ovat asioita, joista nykyajan tutkijat kiistelevät eniten. Siitä huolimatta Suuri Rhetra, vaikkakin yksinkertaistetussa muodossa, määritteli kolmen neljästä tärkeimmästä valtion instituutiosta valtuudet ja keskinäisen suhteen (katso alla ‘Efoorien’ perustuslailliset valtuudet).