Tullus Hostilius (Rooman kolmas kuningas, n. 673–642 eKr.)
Keskeiset poliittiset piirteet
Sotilaallinen käänne:
Muinaiset kirjoittajat (Livy, Halikarnassoksen Dionysius) kuvaavat häntä Numan vastakohdaksi. Kun Numa painotti uskontoa ja rauhaa, Tullus edisti laajentumista asein.
Aggressiivinen ulkopolitiikka:
Sodat Alba Longaa, Fidenaeta, Veiitä ja sabeereja vastaan. Legendaarinen Horatusten ja Kuriatusten kaksintaistelu sijoittuu tähän (ritualisoitu konfliktinratkaisu Rooman ja Alban välillä).
Valtion konsolidointi valloitusten kautta:
Alba Longan tuhoamisen jälkeen Tullus väitetysti siirsi sen asukkaita Roomaan, lisäten Rooman työvoimaa ja laajentaen patrisiaperheitä.
Aikakauden instituutiot
Kuningaskunta (regnum):
Yhä monarkkinen, kuningas korkein sotilaallinen, oikeudellinen ja uskonnollinen auktoriteetti.
Senaatti:
Patres-neuvosto (vanhimmat) kuten Romuluksen aikaan, säilytti arvovaltaisuutensa, mutta kuninkaan sotilaallinen rooli varjosti heidän vaikutusvaltaansa.
Kokous (comitia curiata):
Enimmäkseen seremoniallinen; kansalaiset vahvistivat päätökset, mutta eivät ohjanneet politiikkaa.
Uskonto:
Toisin kuin Numa, Tullus aluksi laiminlöi kultteja. Livyn mukaan tämä jumalattomuus johti ruttoon ja hänen kaatumiseensa — myöhemmin hän yritti palauttaa rituaalit, mutta jumalat (erityisesti Jupiter) rankaisivat häntä.
Kaupunkihallinto ja yhteiskuntajärjestys
Kaupungin integraatio:
Alba Longan väestön yhdistämisen myötä Rooma laajeni sosiaalisesti ja fyysisesti (Caelian kukkulan asuttaminen).
Yhteiskunnan militarisointi:
Kansalaisten velvollisuudet sidottiin yhä enemmän sotilaallisiin tehtäviin, vahvistaen kansalaisen soturin roolia.
Oikeudet ja yhteiskuntaluokat (jatkuvuus Romuluksesta):
Patriisit (patres):
Säilyttivät poliittisen ja senaatin vallan.
Plebeijit:
Määrällisesti lisääntyivät Alban liittämisen jälkeen, mutta oikeudet pysyivät rajallisina; poliittinen vaikutusvalta vähäinen.
Klientit:
Laajentunut luokka, riippuvainen patrisiuksen suojelusta ja edustuksesta.
Ei demokratiaa:
Valta keskittyi monarkiaan + patrisiuksen eliittiin. Kokoukset toimivat, mutta ilman todellista lainsäädäntövaltaa.
Vertailu Romulukseen ja Numaan
Romulus: Perusti instituutiot, järjesti senaatin, määritteli patriisit/klientit. Soturikuninkaan malli.
Numa: Uskonnollinen rauhantekijä; perusti pappisjärjestelmän, kulttien järjestyksen, säänteli rituaaleja.
Tullus: Palasi Romuluksen militarismiin, laajensi Roomaa valloitusten kautta, mutta ilman uusia perustuslaillisia uudistuksia — hänen perintönsä on alueellinen/kaupungillinen, ei institutionaalinen.
Tullus Hostilius – uudistukset ja keskeiset muutokset
Sotilaallinen painotus:
Järjesti sotia Alba Longaa, Fidenaeta, Veiitä ja sabeereja vastaan.
Legendaarinen kaksintaistelu (Horatukset vs Kuriatukset) rituaalisena sotainstituutiona.
Väestön integraatio:
Alba Longan tuhoamisen jälkeen suuri osa sen väestöstä (patriisit + tavalliset kansalaiset) siirrettiin Roomaan.
Uudet patrisioperheet pääsivät senaattiin.
Caelian kukkula asutettiin uusilla tulokkailla.
Instituutiot:
Ei suuria uusia siviili- tai uskonnollisia instituutioita (toisin kuin Numa).
Yritti myöhemmin elvyttää laiminlyötyjä rituaaleja, mutta ne yhdistettiin jumalattomuuteen.
Kaupunkikehitys:
Laajensi kaupungin aluetta, ottaen käyttöön uusia asuinalueita.
Aikakauden talous
Maatalous: Perusta; valloitukset toivat uutta maata ja työvoimaa.
Työvoiman tarjonta: Alba Longan väestön tulo lisäsi käytettävissä olevaa työvoimaa ja sotilaallista voimaa.
Varhainen integraatiotalous: Väestöjen yhdistäminen loi uusia klientti-patronisuhteita, vahvistaen patrisiusten tiluksia.
Ei merkkejä kauppareformeista tai huutokaupoista/markkinoista: Toisin kuin myöhemmät kuninkaat (erityisesti Ancus Marcius, joka rakensi Ostiassa sataman). Tulluksen aikana painotus oli sotilaallinen, ei kaupallinen.
| Näkökulma | Romulus | Numa Pompilius | Tullus Hostilius |
|---|---|---|---|
| Keskeinen piirre | Soturi-perustaja | Uskonnollinen lainantuoja | Soturi-laajentaja |
| Poliittiset instituutiot | Patresin senaatti; curiae-kokoukset; keskitetty kuninkuuden valta | Papisto (Pontifex Maximus, Vestalaiset, Flaminit); kulttien sääntely | Ei uusia instituutioita; vahvisti senaattia Alban patrisiusten avulla |
| Uskonto | Peruskultit, Jupiter Feretrius, ennustaminen | Järjestelmälliset kultit, temppelit, kalenterit, rituaalit | Laiminlyödyt rituaalit → myöhemmin yritti palauttaa, mutta pidettiin jumalattomana |
| Sosiaalinen rakenne | Patriisit, plebeijit, klientit perustettu | Luokkien velvollisuudet vahvistettu uskonnollisella legitiimiydellä | Laajensi patrisi-luokkaa Alban talojen absorptiolla |
| Talous | Itsehuoltoon perustuva maatalous, karja, ei muodollisia markkinoita | Sama maatalouden perusta, vakaa/rituaalinen talous | Laajentuminen valloitusten kautta, maan ja työvoiman kasvu |
| Sotilaallinen toiminta | Sodat naapureita vastaan; asutusten puolustus | Rauhanomainen hallinto, vältti sotia | Aggressiiviset kampanjat; Alba Longan tuho |
| Kaupunkikehitys | Alkuperäinen asutus Palatinuksella, Forumin laakson kuivatus | Uskonnolliset monumentit, pyhäkköjä | Caelian kukkulan asutus Alban Longan siirtolaisten kanssa |
| Demokratia? | Ei — monarkia + senaatin valta | Ei — monarkia, mutta sakraali auktoriteetti rajoitti valtaa | Ei — monarkia + senaatti, militaristinen eliitti vahvistui |
Johdanto varhaiseen Roomaan: Seitsemän kuningasta
Romulus – Rooman ensimmäinen kuningas
Numa Pompilius – Rooman toinen kuningas
Ancus Marcius – Rooman neljäs kuningas
Rooman kuningas Tarquinius Priscus
Tarquinius Superbus – Rooman viimeinen kuningas