Servius Tulliusin kausi

Keskeiset poliittiset piirteet

Kuudes Rooman kuningas, perinteisesti tunnustettu suurista perustuslaillisista ja sosiaalisista uudistuksista.
Ensimmäinen Rooman kuningas, jonka syntyperä oli epävarma/vapaa (legendan mukaan orjattaren poika), mikä vaikutti hänen politiikkaansa tavallisia kansalaisia kohtaan.
Valta oli edelleen monarkkista, mutta hänen uudistuksensa loivat pohjan myöhemmille tasavallan instituutioille.

Ajan instituutiot

  • Väestön- ja omaisuuslaskenta (census):
  • Johdettiin ensimmäinen järjestelmällinen väestön ja omaisuuden laskenta, jakamalla kansalaiset luokkiin varallisuuden ja aseellisten kykyjen perusteella.
  • Sajantakokous (Comitia Centuriata):
  • Perustettiin uusi poliittinen elin, järjestetty sajanteihin (sotilasyksiköt), korvaten sukukuntiin perustuvat jaot luokka-perustaisella järjestelmällä.
  • Senaatti:
  • Jatkoi olemassaoloaan patrisiolaisten neuvonantajana, mutta sen valta alkoi tasapainottua uusien kokousten myötä.

Kaupungin hallinto

Laajensi Rooman kaupunkialuetta, mukaan lukien Servius-muurin vahvistaminen (perinteisesti liitetty hänelle).
Järjesti väestön heimoihin asuinpaikan perusteella, vahvistaen siteitä Rooman kasvavan väestön ja kansalaisidentiteetin välillä.
Säänteli verotusta ja sotapalvelusta census-luokkien mukaan, varmistaen tehtävien tasapuolisemman jakautumisen.

Demokratia vai ei?

Yhä monarkia — Servius säilytti ylimmän imperiumin.
Kuitenkin hänen varallisuuteen perustuvat kokouksensa toivat proto-demokraattisen elementin, jossa äänivalta vastasi taloudellista panosta.
Ensimmäinen institutionaalinen siirtymä pois puhtaasti aristokraattisesta vallasta.

Sosiaalinen rakenne ja luokkien oikeudet

  • Patrisiolaiset:
  • Säilyttivät eliittiaseman, mutta heidän yksinoikeudellinen valtansa heikkeni census-perusteisten uudistusten myötä.
  • Plebeijit:
  • Saanut uuden tunnustuksen järjestettyinä äänestyslohkoina Sajantakokouksessa.
  • Klientit:
  • Jatkoivat riippuvuutta patrisiolaisista suojelijoista, mutta saivat rakenteellisia kansalaisrooleja.
  • Orjat/Sotavangit:
  • Määrä kasvoi, mutta ilman oikeuksia; Serviuksen oma legendaarinen syntyperä hämäsi syntymä- ja statustarinoiden rajoja.

Servius Tulliusin uudistukset (n. 578–535 eKr.)

Ancus Marcius vs. Servius Tullius
Näkökulma Ancus Marcius (640–616 eKr.) Servius Tullius (578–534 eKr.)
Talouden perusta Pääasiassa maatalous; viljely ja karjanhoito. Rajallinen ylijäämän tuotanto. Edelleen maatalous, mutta rakenteellinen verotus ja census-perusteinen resurssien jako. Ensimmäinen todellinen yritys kvantifioida talous.
Kauppainfrastruktuuri Rakennettiin ensimmäinen silta Tiberin yli (Pons Sublicius), perustettiin Ostia (Rooman ensimmäinen satama). Mahdollisti suola- ja jokikaupan. Laajennettiin kaupungin rajoja ja urbaanisia rakenteita. Markkina-alue oletettu, mutta arkeologisesti todistamaton. Kaupungin muurit (Servius-muuri) tarjosivat suojan kaupalle.
Rahajärjestelmä Ei todisteita kolikoista tai rahasta; vaihto ja uudelleenjako hallitsivat. Edelleen ennen rahataloutta, mutta census saattoi käyttää karkeita arvioita (maa, karja, metalli). Rooman varhaisimmat kolikot vasta myöhemmin (n. 4. vuosisata eKr.).
Verotus Ei systemaattista. Tulot pääasiassa valloituksista, tribuuteista ja valtion maista. Census toi rakenteellisen verotuksen omaisuusluokan mukaan. Tavoitteena suhteellinen panos armeijalle ja valtiolle.
Markkinarakenne Ei muodollisia markkinoita, vain proto-vaihtoja asutuksissa tai pyhäköissä. Varhainen taloudellisen tilan organisointi ehdotettu (Forum Boarium -alue). Ei huutokauppoja tai rakenteellisia markkinainstituutioita.
Ulkokauppa Suolankauppa Ostiassa, jokikauppa pitkin Tiberiä. Joitain kontakteja Latiumiin ja Etruriaan. Laajemmat yhteydet etruski-vaikutuksen kautta. Tuodut saviastiasto ja luksustuotteet viittaavat kauppasuhteisiin Välimerellä.
Orjakauppa Sotavangit todennäköisesti kotiin otettuja. Ei todisteita rakenteellisista orjamarkkinoista. Sama malli: vangit käytetty kotitalous- tai maataloustyöhön. Avoin markkina ei todistettu.
Hevoset ja sotilaskalusto Hevoset aristokraattien omaisuutta (ratsuväelle). Ei merkintöjä markkinavaihdosta. Hevoset luokiteltu censusissa (equites), osoittaa varhaista institutionaalista roolia taloudessa.
Laivat ja meriliikenne Ostia = suolan vientikeskus, primitiivinen meriliikenne. Ei itsenäistä merikauppaa, mutta rakenteellisempi kaupunkien sisäinen kysyntä (rakennus, tavarat).
Arkeologiset todisteet Ostian jäänteet, Tiberin sillan jäljet, suolan tuotannon merkit. Tuotu saviastiasto, Servius-muurin perustukset, haudat tuoduilla tavaroilla (Etruski/Kreikka-yhteydet).

Rooman seitsemän kuningasta

Tämä on osa laajaa julkaisua, joka käsittelee muinaisen Rooman varhaisvaihetta ja Rooman monarkian seitsemää kuningasta. Tässä osassa tutustut keskeisiin tietoihin kuninkaiden toteuttamista uudistuksista ja laeista sekä Rooman yhteiskunnan kehityksestä. Julkaisussa kuvataan lyhyesti legendaariset hallitsijat: Romulus, Numa Pompilius, Tullus Hostilius, Ancus Marcius, Tarquinius Priscus ja viimeinen seitsemästä, Tarquinius Superbus (Ylpeä). Tutustu koko julkaisuun napsauttamalla tästä.

Johdanto varhaiseen Roomaan: Seitsemän kuningasta

Johdanto Rooman varhaisvaiheeseen, jossa Roomaa kuvataan yleisestä lähtökohtanäkökulmasta. Saadaksesi syvemmän käsityksen kuninkaiden hallituskausista, suosittelemme lukemaan artikkelin. Jatka napsauttamalla tästä.

Romulus – Rooman ensimmäinen kuningas

Tämä julkaisu paljastaa yksityiskohtaisesti Rooman legendaarisen ensimmäisen kuninkaan, Romuluksen. Se sisältää ainoastaan tosiasioita, alkuperäisiä lähteitä sekä Rooman sosiaali-kulttuurisen tilanteen kyseiseltä ajalta. Tutustu julkaisuun napsauttamalla tästä...

Numa Pompilius – Rooman toinen kuningas

Rooman toinen kuningas, Numa Pompilius, esitellään hänen toteuttamiensa uudistusten, hallintopolitiikan ja Rooman yhteiskunnan kehityksen kautta. Lue lisää — tutustu julkaisuun napsauttamalla tästä.

Tullus Hostilius – Rooman kolmas kuningas

Tullus Hostilius oli yksi muinaisen Rooman kuninkaista; tässä julkaisussa kuvaamme häntä Rooman hallitsijana, hänen toteuttamiaan uudistuksia sekä tuon ajan Rooman väestön sosio-kulttuurista taustaa. Lue lisää napsauttamalla tästä.

Ancus Marcius – Rooman neljäs kuningas

Ancus Marcius oli yksi Rooman kuninkaista. Mitä uudistuksia hän toteutti ja millainen Rooman yhteiskunta oli hänen hallituskaudellaan — löydät monia mielenkiintoisia tietoja julkaisustamme (napsauta tästä).

Rooman kuningas Tarquinius Priscus

Rooman viides kuningas Tarquinius Priscus — oletko kuullut säännöistä ja innovaatioista, joita hän toi Roomaan, sekä hänen vaikutuksestaan kaupungin myöhempään kehitykseen? Niitä oli lukuisia... Lue lisää julkaisusta.

Tarquinius Superbus – Rooman viimeinen kuningas

Tarquinius Superbus, Rooman viimeinen kuningas. Tämä julkaisu käsittelee Rooman yhteiskuntaa sekä poliittisia ja sosiaalisia rakenteita hänen hallituskaudellaan, samoin kuin uudistuksia, joita hän pyrki toteuttamaan.