Kiina aikana, jolloin maailma oli nuori

Nykyaikana Kaukoitä on länsimaisille kulttuureille yhä salaperäinen ja osittain piilossa. Uteliaisuus, jota ihmisen luonto yhä ruokkii, luottaa liian usein kertomuksiin, jotka kiertävät omavaraisissa tiedonkuplissa, joissa jokainen meistä eristäytyy, sen sijaan että nojautuisi tarkkoihin, todennettuihin ja todellisiin faktoihin. Kirjoittajat, joiden tehtävänä on rakentaa siltoja todellisuuden ja näiden kuplien välille, päästävät säännöllisesti virtaamaan tasapainoisia totuuden pisaroita — toivoen, että myytit korvataan faktoilla, jotka eivät luonteeltaan ole yhtään vähemmän kiehtovia kuin sadut.

Tämä luku johdattaa lukijan alueelle, joka nykyään tunnetaan nimellä Kiina. Tietenkin ensisijainen tavoitteemme on määrittää kulttuuriset mittasuhteet, mutta miksi menettää tilaisuus oppia hieman enemmän?..

✏️ Kirjoittajat ehdottavat lukijoillemme pieniä muutoksia kulttuurisen taustan metodologian esittelyyn. Alueen laajan esikulttuurien kirjon vuoksi aloitamme vakiintuneemmista ja keskitetymmistä (hyvin organisoiduista valtioista) ja jäljitämme niiden alkuperää taaksepäin. Mielestämme tämä lähestymistapa helpottaa sosio-kulttuuristen kehitysprosessien monimutkaisuuden ymmärtämistä kaikkine niiden seurauksineen ja yhteyksineen.

Lukijan mukavuuden vuoksi tarjoamme useita esipuheita, joissa on taulukoita, jotka auttavat ymmärtämään kontekstuaalisia tietoja tarkemmin. Ensimmäinen niistä on omistettu translitteroinneille ja lukusäännöille ja kantaa nimeä Pinyin-viitteet.

Pinyinin romanisointiviite
Pinyin Arvioitu ääntäminen (IPA/englanti) Merkitys / Konteksti Yleinen vanhempi kirjoitusasu Huomautukset
Qin ”Tšiin” Ensimmäinen yhdistynyt keisarillinen dynastia (221–206 eaa.) Ch’in, Tsin, Tsun Sanan Kiina alkuperä.
Han ”Haan” Seuraava dynastia; perusti konfutselaiseen ajatteluun pohjautuvan hallinnon Han Kiinan etnisen identiteetin kulttuurinen arkkityyppi.
Zhou ”Džou” Esikeisarillinen feodaalinen dynastia Chou Siirtymä heimoista varhaisiin valtiomuotoihin.
Shang ”Šang” Pronssikauden dynastia ennen Zhou’ta Shang Tunnettu oraakkeliluiden ja pronssikaiverrusten vuoksi.
Tang ”Taang” Myöhäisempi kukoistuskauden dynastia (618–907 jaa.) T’ang Klassisen kiinalaisen kulttuurin symboli.
Yuan ”Jü-en” Mongolidynastia (1271–1368 jaa.) Yüan Perustettu Kublai-kaanin toimesta.
Ming ”Miing” Dynastia mongolivallan jälkeen (1368–1644 jaa.) Ming Merenkulun tutkimuskausi.
Qing ”Tšing” Mantšudynastia (1644–1912 jaa.) Ch’ing Viimeinen keisarillinen dynastia; vakiinnutti mandariinikiinan.
Luoyang ”Lwo-jang” Keisarillinen pääkaupunki (eri dynastioita) Loyang Usein yhdistetty Chang’aniin.
Chang’an ”Tšang-an” Han- ja Tang-dynastioiden pääkaupunki Ch’ang-an Nykyinen Xi’an.
Chi / Cun / Li tši / tsun / li Perinteiset pituusyksiköt (≈ 23 cm / 3,33 cm / 500 m) chih / ts’un / li Esiintyvät mittataulukoissa.

⛩️ Qin-imperiumi (Qin-dynastia, 221–206 eaa.) — Kiinan historian ensimmäinen yhtenäinen keisarillinen valtio. Tämä valtio toimii pääasiallisena kohteenamme laskevassa analyysissa, jossa jäljitämme sivistyksen kulttuurisia juuria. Sen perusti Qin Shi Huang, joka yhdisti Sotivien valtioiden alueet. Qin otti käyttöön täydellisen byrokratian keskittämisen ja standardisoi painot, mitat, kirjoitusjärjestelmän ja lait. Toiminnallisesti Qin loi mallin sille, mitä “imperiumi” tarkoittaa kiinalaisessa kontekstissa — keskitettyä hallintoa keisarin johdolla hallintoprefektuurien kautta. ⛩️ Han-imperiumi (Länsi-Han, 206 eaa. – 9 jaa.; Itä-Han, 25 – 220 jaa.) — Qin-mallin seuraaja ja vakauttaja, mutta kestävämpi ja kulttuurisesti rikkaampi. Hanin hallinto otti käyttöön konfutselaisen byrokratian, virkamieskokeiden varhaiset muodot ja tasapainon keisarillisen keskusvallan ja paikallishallinnon välillä. Se laajensi alueellista hallintaa Keski-Aasiaan Silkkitien kautta ja muodosti siten toisen suuren imperiaalisen yhdentymisen Kiinan historiassa.

Tämä artikkeli on osa laajaa julkaisua. [Siirry koko versioon →]

Selittävä julkaisu, joka kattaa mittausmenetelmien ja mittayksiköiden esittämisen perusteet.

Arkeologinen katsaus Nabta Playan kulttuuriin artikkelin kontekstissa (mittayksiköt eri kulttuureissa).

Katsaus Sumerin valtion sosiaaliseen hierarkiaan, hallintoon ja taloudelliseen järjestelmään.

Katsaus muinaisen Egyptin kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen rakenteeseen, keskittyen sen mittausjärjestelmiin.

Perusteellinen katsaus muinaisen Kreikan sosio-kulttuuriseen taustaan ja siihen, miten sen mittausjärjestelmät kehittyivät siitä.

Tässä luvussa esitellään muinaisen Rooman kulttuurinen tausta, joka muodosti perustan sen mittausjärjestelmän kehitykselle.

Esihistoriallinen Israelin valtio ja sen kulttuurinen rakenne, johon mittayksiköt ja niiden standardointi perustuvat.

Tämä luku on omistettu kahdelle kulttuurille — Babylonia ja Persia — ja täällä selvitämme miksi...

Tässä palaamme menneeseen kulttuuriin, mutta tarkastelemme sitä eri näkökulmasta...

Persian kulttuurinen tausta juontaa juurensa Assyrian valtakuntaan; lyhyt katsaus paljastaa sosio-kulttuuriset yhteydet ja perityn vaikutuksen...

Olemme kulkeneet monien kulttuurien halki, eikä maailma näytä vieläkään päättyvän. Matkamme jatkuu — tällä kertaa...

Yllä kuvattu Indus (Harappan) -sivilisaatio on vain yksi tämän alueen protokulttuureihin perustuneista sosiaalis-kulttuurisista ilmiöistä. Tässä osassa esittelemme useita muita niistä.

Tässä osassa pyrimme yhdistämään kaikki sivuvirtamme yhdeksi tulosvirraksi — esihistoriallisista kulttuureista järjestäytyneisiin kuningaskuntiin — ja arvioimaan, ovatko hypoteesimme, jotka perustuvat epätäydellisiin ja ehkä spekulatiivisiin analyyttisiin menetelmiin, osoittautuneet oikeiksi.

⛩️ Qin-imperiumi (Qin-dynastia, 221–206 eaa.) ja ⛩️ Han-imperiumi (Läntinen Han, 206 eaa.–9 jaa.; Itäinen Han, 25–220 jaa.): lyhyt johdanto.

Tässä osiossa esittelemme arvostetulle lukijalle Shang-dynastian taustan — sen valtiollisen organisaation, aikakauden mittauskäytännöt ja useita muita kiehtovia varhaisen kiinalaisen sivilisaation piirteitä.