Muinaisen Intian alueellinen valtioiden monimuotoisuus

Indus- (Harappan) sivilisaatio, jonka esittelimme aiemmin kunnioitetulle lukijallemme, on vain yksi sosiaalis-kulttuurisista ilmiöistä, jotka syntyivät alueen protokulttuurien pohjalta. Tässä osiossa tutustumme useisiin muihin.

Jokaisella näistä valtioista oli oma organisatorinen rakenteensa, uskonto ja siten myös oma mittajärjestelmä.

Kuningaskunnat esitellään lyhyesti, mainiten niiden yleiset ominaispiirteet ja käytetty kieli.

Joten, jatketaan!..

🏰 Mohenjo-Daron kuningaskunta (Ala-Induksen laakso)

Sijainti: Sindh, lähellä Indus-joen suistoa.

Ekologia: Jokimainen ja soinen ympäristö, joka vaati tulvien hallintaa.

Hallituksen tyyppi: Rituaalis-byrokraattinen teokratia — papit-insinöörit hallitsivat vesihuoltoa ja sanitaatiota.

Kulttuuri-identiteetti: Kosmopoliittinen; merikauppasuhteet Mesopotamiaan; laaja kaupunkisuunnittelu.

Kieli: Sama kirjoitusjärjestelmän perhe, mutta todennäköisesti eri murre kuin Harappassa; sinettien aiheet runsaampia eläintotemeilla.

Erityinen periaate: Puhdas vesi, sen hallinta ja kaupunkihygienia pyhänä valtiollisena velvollisuutena.

🏰 Saraswati / Ghaggar–Hakra -kuningaskunta

Sijainti: Haryana–Rajasthan–Cholistan; pitkin nykyisin kuivunutta Ghaggar–Hakra-jokea.

Ekologia: Mussoonien ruokkimana virtaava kausijoki; maatalouden ydinalue.

Hallituksen tyyppi: Hydraulis-rituaalinen monarkia (Tulipappien järjestelmä) — valtion legitimiteetti perustui tulen ja veden puhtauteen.

Kulttuuri-identiteetti: Proto-vedalainen henkisyys; laaja tulialttarien käyttö; kynnetyn pellon symboliikka.

Kieli: Saattoi edustaa esiin-doarjalaista kielikerrosta, joka myöhemmin vaikutti varhaiseen sanskritin rituaaliterminologiaan.

Erityinen periaate: Uskonnon ja hallinnon yhdistyminen — varhainen “pyhän kuninkuuden” muoto.

🏰 Dholaviran kuningaskunta (Kutchin saari, Gujarat)

Sijainti: Khadir Bet -saari Rann of Kutchin autiomaassa.

Ekologia: Kuiva ja suolainen allas; riippuvainen suurista vesisäiliöistä.

Hallituksen tyyppi: Kaupunkivaltio-monarkia, jota johti hydraulisen insinööritaidon eliitti; puolustuksellinen ja omavarainen.

Kulttuuri-identiteetti: Erillinen kirjoitusjärjestys (vähemmän eläinsinettejä); ainutlaatuiset kaksikieliset kyltit; geometrinen kaupunkisuunnittelu ja monumentaalinen arkkitehtuuri.

Kieli: Todennäköisesti sukua läntiselle (elamilais–dravidilaiselle) ryhmälle; erittäin alueellistunut sanasto sineteissä.

Erityinen periaate: Hydraulinen suvereniteetti — veden hallinta legitimiteetin symbolina.

🏰 Lothalin kuningaskunta (Gujarat’n rannikko)

Sijainti: Lähellä nykyistä Ahmedabadia; Sabarmati-joen suisto.

Ekologia: Rannikko- ja suistoalue; meriyhteys Arabianmereen.

Hallituksen tyyppi: Satama-kauppamonarkia / kuvernöörihallinto — kaupan sääntely, tullit ja laivarekisteri.

Kulttuuri-identiteetti: Kauppiaisiin ja käsityöläisiin keskittynyt; vähemmän rituaalinen, enemmän kaupallinen ja hallinnollinen.

Kieli: Sama Indus-kirjoitus, mutta mukautettuna kauppasinetteihin; todisteita kontakteista sumerin kieleen.

Erityinen periaate: Kaupallinen auktoriteetti ja ulkodiplomatia — proto-”kauppaministeriö”.

🏰 Chanhu-Daron kuningaskunta (Sindan sydänalue)

Sijainti: Harappan ja Mohenjo-Daron välillä, Indus-joen varrella.

Ekologia: Puolikuiva alue; kastelukanavien tukema.

Hallituksen tyyppi: Teollinen kaupunkivaltio, jota hallinnoivat killat; kaupunkihallinto uskottu käsityöläismestareille.

Kulttuuri-identiteetti: Erittäin erikoistunut talous; maallinen ja tuotantokeskeinen yhteiskunta.

Kieli: Todennäköisesti sama murre kuin Mohenjo-Darossa, teollisilla merkinnöillä sineteissä.

Erityinen periaate: Taloudellinen korporatismi — valta tuottavuuden kautta, ei papiston kautta.

🏰 Amrin kuningaskunta (Ala-Sindh)

Sijainti: Etelä-Sindh, Indus-tasangon ja Belutšistanin kukkuloiden välissä.

Ekologia: Siirtymäalue ylängön ja tasangon välillä; varhainen maanviljely ja kuparikauppa.

Hallituksen tyyppi: Linnoitettu proto-kuningaskunta / klaanimonarkia; paikallinen puolustus ja kaupan säätely.

Kulttuuri-identiteetti: Erityinen keramiikka ja arkkitehtuuri; osittain itsenäinen Induksen ytimestä.

Kieli: Proto-dravidilainen, esikaupunkimurre; rajallinen kirjoituksen käyttö.

Erityinen periaate: Rajapuolustus ja metallien vaihto — paikallinen autonomia liittovaltion sisällä.

🏰 Nausharo–Mehrgarhin kuningaskunta (Belutšistanin ylängöt)

Sijainti: Bolan-solan alue, lähellä Quettaa.

Ekologia: Vuoristoinen maanviljely- ja kuparinlouhinta-alue.

Hallituksen tyyppi: Heimo-agrarinen monarkia, keskittynyt metallurgiaan; Induksen metallurgian edeltäjä.

Kulttuuri-identiteetti: Jatkuvuus neoliittisesta Mehrgarhista; jumalattarien patsaat, vuoristototemit.

Kieli: Todennäköisesti varhainen dravidilais–proto-elamilainen sekoitus.

Erityinen periaate: Resurssien suvereniteetti — mineraalien, ei kaupunkikaupan, hallinta.

🏰 Surkotadan kuningaskunta (Kutch–Rajasthanin raja)

Sijainti: Koillis-Kutchin alue.

Ekologia: Puoliaavikkoinen rajaseutu; kaupan ja puolustuksen käytävä.

Hallituksen tyyppi: Sotilaallinen rajaprinsipaalikunta, joka suojeli sisämaan kauppaa paimentolaisilta.

Kulttuuri-identiteetti: Pienemmät linnoitukset; hevosen jäännökset (varhaisimmat Intiassa).

Kieli: Läntinen Harappan-kieliperheen murre.

Erityinen periaate: Rajojen puolustus, ratsuväen innovaatiot ja tullivalvonta.

Kirjoittajat sallivat itselleen vertailla kuningaskuntia niiden keskeisten erojen perusteella, mikä sopii hyvin tähän kulttuurisen tutkimusmatkamme vaiheeseen...

Nämä olivat erillisiä kulttuurisia ja poliittisia alueita, eivät yhtenäisiä provinsseja.

Kielet ja murteet todennäköisesti erosivat — kaikki käyttivät Induksen kirjoitusjärjestelmää, mutta edustivat useita kieliyhteisöjä (dravidilaisia, elamo-dravidilaisia, varhaisia indo-iranilaisia).

Vallan järjestelmät vaihtelivat: jotkut olivat rituaalis-teokraattisia (Saraswati, Mohenjo-Daro), toiset byrokraattisia tai kaupallisia (Harappa, Lothal), ja muutamat sotilaallisia tai resursseihin perustuvia (Surkotada, Nausharo).

Liittovaltiollinen yhtenäisyys perustui yhteisiin standardeihin — painoihin, tiilien mittasuhteisiin ja symboliseen järjestyksen ja puhtauden ideologiaan.

Kuningaskuntien keskeiset erot yhdellä silmäyksellä
Alue	Ekologinen tyyppi	Vallan malli	Kulttuuri-kielellinen painotus
Harappa (Pohjoinen)	Hedelmälliset tasangot	Byrokraattinen hallinto	Dravidilaisrakenteinen kieli; formalisoitu kirjoitus
Mohenjo-Daro (Etelä)	Jokisuisto	Rituaalis-teokraattinen	Kosmopoliittinen; merenkulun sanasto
Saraswati (Itä)	Puolikuiva maatalousalue	Tulenpappien monarkia	Proto-vedinen; rituaalisen sanskritin esimuodot
Dholavira (Länsi)	Aavikkosaari	Hydraulinen monarkia	Paikallinen murre; painotus kaupunkigeometrialla
Lothal (Rannikko)	Merellinen suisto	Kaupallinen byrokratia	Kaupan sanasto; kaksikieliset sinetit
Chanhu-Daro (Keski-Sindh)	Puolikuiva tasanko	Kiltahallinto	Teollinen sanasto; numeerinen merkintä
Amri–Nausharo (Raja-alue)	Vuoriston reuna	Resurssimonarkia	Proto-dravidilainen metallurginen sanasto
Surkotada (Raja)	Aavikkoraja	Puolustuksellinen ruhtinaskunta	Sotilaallinen terminologia; kulttuurienväliset sinetit

Kuningaskuntien väliset suhteet
Suhdetyyppi	Todisteet ja luonne
Kauppa ja taloudellinen vaihto	Identtiset sinetit, painot ja tiilien suhteet yli miljoonan neliökilometrin alueella osoittavat alueidenvälisen talousliiton olemassaolon. Harappa vei valmiita tuotteita etelään; Lothal hoiti merikuljetuksia; Dholavira hallitsi aavikkokaravaaneja; Nausharo toimitti kuparia ja kiveä.
Kulttuurinen ja hallinnollinen viestintä	Sama kirjoitusjärjestelmä, kaupunkisuunnittelun tyyli ja metrologia viittaavat jatkuvaan yhteistyöhön — mahdollisesti vuosittaisiin pappis-hallitsijoiden tai kauppiaiden tapaamisiin, jotka ylläpitivät yhtenäisiä standardeja.
Diplomaattinen tai uskonnollinen yhtenäisyys	Jaettu ikonografia ("yksisarvinen" sinetti, Pashupati-hahmo, vesi- ja eläinaiheet) viittaa yhteiseen symboliseen järjestykseen, kuten liittovaltion tunnukseen.
Kilpailu ja paikallinen vastakkainasettelu	Linnakkeet, puolustustornit ja muuttuvat kauppareitit osoittavat kaupallisia ja alueellisia kilpailuja ennemmin kuin laajamittaisia sotia. Ne voidaan nähdä kaupunkivaltioiden välisenä kilpailuna — kuten Ur ja Lagash Sumerissa.
Konfliktien laajuus	Ei todisteita imperiumitason valloituksista tai järjestäytyneistä sodista — ei joukkohautoja tai palokerroksia, kuten Lähi-idässä. Konfliktit olivat todennäköisesti taloudellisia saartoja tai lyhyitä hyökkäyksiä.
Kuningaskuntien välinen viestintä	Joki- ja rannikkoreitit yhdistivät kaikki yhdeksän: Indus–Ravi–Sutlej–Hakra -käytävän sisämaassa sekä rannikkokaupan Lothalista/Dholavirasta Omaniin ja Persianlahdelle.

Yhteenvetona alueen maisemasta, asukkaista ja historiallisesta kehityksestä voidaan päätellä:

- Indus-sivilisaatio toimi yhdeksän alueellisen kuningaskunnan liittovaltiona, joissa jokainen hallitsi itseään, mutta joita yhdisti yhteinen tekninen ja moraalinen järjestys: kaupunkien puhtaus, standardoidut painot ja säädelty vaihto.

- Yksikään "imperiumi" ei hallinnut muita; valta oli jaettu ja tasapainotettu kaupan ja yhteisen ideologian kautta.

- Heidän järjestelmänsä kesti kuudesta seitsemään vuosisataa — pidempään kuin useimmat pronssikauden monarkiat — koska yhteistyö oli tärkeämpää kuin valloitus.

Tarkastellaan mittausjärjestelmiä ja niiden arvoja, jotta voidaan kuroa umpeen kuilu kulttuurisen taustan ja metrologisen lähestymistavan välillä.

Lisäksi huomautamme muutamista keskeisistä kohdista, jotka vaativat selvennystä: huolimatta pienistä alueellisista eroista (±1 cm kyynärää kohden, ±1 % painossa), kaikki yhdeksän kuningaskuntaa noudattivat seuraavaa:

- Binääri–desimaalinen painojärjestelmä, joka perustui ≈ 13,6 g.

- Lineaarinen kyynärä ≈ 33–34 cm, jaettu 30 alajakoon (~1,1 cm).

- Tiilien suhde 1 : 2 : 4, joka määritteli modulaarisen arkkitehtuurin.

Induksen kuningaskuntien mittausjärjestelmien vertailutaulukko (pituus)
Kuningaskunta	Paikallinen kyynärä (cm)	% Ero verrattuna Harappaan	Suhde 1 metriin	Suhde toisiinsa
Harappa	33,5 cm	—	1 m = 2,985 kyynärää	Perusstandardi
Mohenjo-Daro	33,5 cm	0 %	1 m = 2,985 kyynärää	Sama kuin Harappa
Saraswati / Ghaggar–Hakra	33,8 cm	+0,9 %	1 m = 2,958 kyynärää	+1 % pidempi kuin Harappa
Dholavira	34,5 cm	+3,0 %	1 m = 2,90 kyynärää	+3 % pidempi; sama kuin Lothal
Lothal	34,0 cm	+1,5 %	1 m = 2,94 kyynärää	±1 % Dholaviraan verrattuna
Chanhu-Daro	33,5 cm	0 %	1 m = 2,985 kyynärää	Sama kuin Harappa ja Mohenjo-Daro
Amri	30,0 cm	−10,4 %	1 m = 3,33 kyynärää	10 % lyhyempi — esistandardimuoto
Nausharo–Mehrgarh	33,0 cm	−1,5 %	1 m = 3,03 kyynärää	≈ Harappan alue
Surkotada	33,7 cm	+0,6 %	1 m = 2,97 kyynärää	±1 % Harappaan verrattuna

Induksen kuningaskuntien mittausjärjestelmien vertailutaulukko (painot)
Kuningaskunta	Paikallinen peruspaino (g)	% Ero verrattuna Harappaan	Binääri-/desimaalinen eteneminen	Suhde toisiinsa
Harappa	13,60 g	—	1, 2, 4, 8, 16, 32… ; 160, 320, 640…	Perusviite
Mohenjo-Daro	13,65 g	+0,4 %	Sama eteneminen	Sama tarkkuus
Saraswati / Ghaggar–Hakra	13,70 g	+0,7 %	1, 2, 4 … hematiittimuunnelmat	±1 % Harappasta
Dholavira	13,80 g	+1,5 %	Sama eteneminen	Hieman raskaampi sarja
Lothal	13,65 g	+0,4 %	Telakkasarjat; merellinen käyttö	Vastaa Mohenjo-Daroa
Chanhu-Daro	13,55 g	−0,4 %	Teolliset kaksoiskappaleet	Vastaa Harappaa
Amri	12,00 g	−11,8 %	Esi-Harappalainen epäsäännöllinen muoto	Protojärjestelmä
Nausharo–Mehrgarh	14,00 g	+2,9 %	Varhaiset kartiomaiset painot	Siirtymämuoto
Surkotada	13,60 g	0 %	Raja-alueen piikivikuutiot	Identtinen Harappan kanssa

Induksen kuningaskuntien mittausjärjestelmien vertailutaulukko (tilavuudet ja kapasiteetit)
Kuningaskunta	Perustilavuus	Metrinen ekvivalentti	Suhde Harappaan	Toiminnallinen konteksti
Harappa	1 viljaruukku	≈ 0,8 L	Perusstandardi	Yhteisöllinen varastointi ja kymmenyksen mitta
Mohenjo-Daro	1 laatikkoyksikkö	0,8–0,9 L	± 5 %	Viljavaraston osastot
Saraswati / Kalibangan	Siilomoduuli	0,75 L	−6 %	Tulen alttari ja viljauhri
Dholavira	Vesiruukku	1,0 L	+25 %	Vesivarastointi
Lothal	Satamaloota	1,2 L	+50 %	Tullitarkastukset, laivarahti
Chanhu-Daro	Työpajaruukku	0,4–0,8 L	−20 – 0 %	Käsityöläiserien mittaus
Amri	Kuoppakulho	≈ 0,7 L	−12 %	Esistandardinen kotikäyttö
Nausharo–Mehrgarh	Saviruukku	0,75 L	−6 %	Neoliittinen jatkuvuus
Surkotada	Kotitalousruukku	0,8 L	0 %	Kotitalousvarastointi