Vanha Niili, eli Egypti ja sen mittayksiköt

Kuten kaikki elämä on veden varassa, myös maatalouteen perustuvat sivilisaatiot olivat ratkaisevasti riippuvaisia kastelusta. Ja joki, vuorostaan kuin rakastava äiti, valmis antamaan kaiken, lahjoitti ihmiskunnalle rantansa, joille ihmiset rakensivat peltoja ja maatiloja. Vettä, jota käytämme maanparannukseen, ja sen lukematonta eläimistöä kulutamme häpeämättömästi, koskaan kiittämättä. Niin kuin se oli ennen, niin se on nytkin...

Mikä oli eurooppalaisten pääasiallinen keskustelunaihe 1900-luvun alussa?

Tässä luvussa pyrimme löytämään muinaisen Egyptin sivilisaation keskeisen kulttuurisen taustan, ja tämän kertomuksen ainoa tarkoitus on upottaa lukija kyseisen kulttuurin maailmaan. Vain näin voimme luetella mitat sovellettavina yksikköinä ja seurata niiden myöhempää kehitystä muissa kulttuureissa...

Asutukset ja asukasryhmät Niilin rannoilla, eli ennen Egyptin kuningaskuntien aikaa

Muinaisen Egyptin taide

Protoegyptiläiset

Valitettavasti meillä ei ole selkeitä todisteita protoegyptiläisistä asuinpaikoista, mikä selittyy myöhemmillä kulttuurikerroksilla, jotka pääosin tuhosivat tai sekoittivat mahdolliset artefaktit, jotka olisivat voineet paljastaa paljon näistä ryhmistä.

Kuitenkin, muiden vastaavien kulttuurien kehityksen logiikkaan perustuen, voimme vakuuttavasti todeta, että he olivat olemassa. Jottei meitä pidettäisi epäilyttävinä kirjoittajina, toteamme, että tämän osion myöhempi konteksti on todistamatonta kertomusta, jonka kirjoittajat ovat laatineet vain selventämistarkoituksessa ja osoittaakseen lukijalle lähestymistapamme hypoteesien muodostamiseen tilanteissa, joissa tieteellä on niukasti faktoja.

Varhaiset egyptiläiset asuivat Niilin laaksossa, Deltasta Ylä-Egyptiin. Kylät olivat pieniä (sadoista muutamaan tuhanteen ihmiseen), savitiilitaloista koostuvia ryhmiä. Talous perustui kasteluviljelyyn (vehnä, ohra, pellava) ja sitä täydennettiin kalastuksella, metsästyksellä ja karjanhoidolla. Jotkin yhteisöt osoittavat erikoistumista, esimerkiksi esidynastiset hautausmaat, joissa oli arvokkaita hauta-antimia.

Sosiaalinen kerrostuminen varhaisilla asuinalueilla tapahtui luonnollisesti jo tuolloin ja näkyi tavaroiden moninaisuudessa, perheiden jokapäiväisessä kulutuksessa ja hautojen rikkaudessa rituaaliesineiden osalta. Tältä ajalta on tuskin oletettavissa kosmetiikan tai korujen käyttöä, sillä ne liittyivät tavallisesti enemmän rituaalisiin kuin henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

The Oxford History Of Ancient Egypt (Valitettavasti tämä laaja teos ei ole vapaasti saatavilla, mutta jos sinulla on vahva halu perehtyä aiheeseen syvällisemmin, suosittelemme lämpimästi tätä julkaisua)

Kaupungit, asutukset ja valtion muodostuminen – lyhyt katsaus...

Hierakonpolis (Nekhen)

Kaupungit ja asutukset

Hierakonpolis (Nekhen): Yksi suurimmista esidynastisista keskuksista, jolla oli uskonnollisia ja hallinnollisia tehtäviä, varhaisia temppeleitä ja eliitin hautoja.

Abydos: Nekropoli ja rituaalikeskus, jossa on todisteita pitkämatkaisesta kaupasta ja keskitetystä hautaamisesta.

Naqada: Alueellisia keskuksia, joissa oli keramiikkapajoja ja hautausmaita, jotka osoittavat yhteiskunnallista hierarkiaa.

Asutukset sijaitsivat usein Niilin sivujoen varrella, mikä kuvasti veden ja maan hallintaa keskeisinä voimavaroina.

Esidynastinen ja varhainen dynastinen kausi (Britannica – hyvin laadittu ja yksityiskohtainen katsaus aikakauteen; suosittelemme tutustumista syvempää ymmärrystä varten)

Kuulemme sanottavan: ei ole tarpeen hoputtaa meitä. Nyt on esidynastisen valtion muodostumisen ja poliittisen kehityksen aika!

Noin vuonna 3100 eaa. Ylä- ja Ala-Egypti osoittavat merkkejä yhdistymisestä yhden hallitsijan alaisuuteen (perinteisesti Narmer/Menes). Tuon ajan olosuhteet, yleiset ja historiallisesti määritellyt välttämättömiksi, olivat olemassa: tarve hallita kastelujärjestelmiä, puolustautua hyökkäyksiä ja paimentolaisten tunkeutumisia vastaan, taloudellinen integraatio (kauppa, verot), sekä uskonnollisen vallan keskittäminen yhteen käteen (kuninkuus ja temppelit hallinnollisina keskuksina).

Useat arkeologiset kohteet todistavat valtion kehityksestä: Narmerin paletti (rituaalinen yhdistymisen symboli), Hierakonpoliksen ja Tell el-Farkhan linnoitukset, eliitin haudat standardoiduilla hauta-antimilla sekä varhaiset kirjoitusmuodot (etiketit, merkit), jotka osoittavat hallinnollista kirjanpitoa.

Nyt on oikea hetki hahmottaa Egyptin kehitys valtioksi

Badarin kulttuuri

Tausta

Badarin kulttuuri (n. 5500–4000 eaa.) sijaitsi Keski-Egyptissä, Badarin alueella (Assiutin seutu). Sitä luonnehtivat varhaiset maanviljelyskylät, alkeellinen käsityöammatillistuminen ja kuparin käytön alku, mutta ei selviä todisteita poliittisesta järjestelmästä.

Tätä kautta voidaan pitää kulttuurisena ja taloudellisena perustana myöhemmälle Ylä-Egyptin yhteiskuntien kehitykselle.

Siirtymäkausi

Naqada I (Amratin) -kausi, joka sijoittui Ylä-Egyptiin (Naqada, Hierakonpolis, Abydos), osoittaa kasvavaa asutusten hierarkiaa, kaukokauppaa Nubian, Punaisenmeren ja Levantin kanssa, mustareunaista punaista keramiikkaa sekä paikallisia päällikkökuntia varhaisina hallintorakenteina. Jokainen yhteisö oli itsenäinen, mutta toimi tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Ala-Egyptissä Maadi–Buto-kulttuuri hallitsi Niilin suistoa (Maadin, Buton ja Heliopoliksen alueella). Se harjoitti aktiivista kauppaa, erityisesti Etelä-Levantin kanssa (on löydetty kanaanilaista keramiikkaa). Asutukset olivat yksinkertaisia kyliä, ja käsityötuotanto oli vähemmän monumentaalista kuin Naqadassa.

Poliittinen yhdentyminen (n. 3500–3200 eaa.)

Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kehityksessä vallan muodostuminen ja sen keskittäminen on väistämätön prosessi. Tämä näkyy muinaisen Egyptin kaupungeissa juuri ennen valtion syntyä, noin vuosina 3500–3200 eaa., kun Ylä-Egyptin asutukset laajenivat pohjoiseen. Todisteina voidaan pitää eliittien hautausmaita (Hierakonpolis HK6, Abydos U), linnoitettuja keskuksia, varhaisia palatsimaisia rakennuksia sekä Mesopotamiasta lainattuja motiiveja (sisäänvedetyt julkisivut, veneet, eläinhahmot, eliitin kohtaukset).

Useat proto-valtiot vaikuttivat ratkaisevasti Egyptin valtion muodostumiseen: Abydos/Thinis (Ylä-Egypti, lähellä nykyistä Girgaa) — todennäköinen tuleva kuninkaallinen keskus; Naqada — uskonnollinen ja kulttuurinen keskus; Hierakonpolis (Nekhen) — etelän rituaalinen ja poliittinen pääkaupunki; Nubt (Ombos) — pienempi keskus Naqadan lähellä. Jokainen niistä hallitsi ympäröiviä kyliä sukulaisuuden ja veronkannon kautta. Taide-esineiden ja palettien kuvasto viittaa kasvavaan vallan keskittämiseen.

Ylä-Egyptissä poliittinen yhdistyminen tapahtui Thiniksen/Abydoksen ja Hierakonpoliksen alaisuudessa. Todisteita ovat kuninkaallinen ikonografia (Valkoinen kruunu Ylä-Egyptille, Punainen kruunu Ala-Egyptille), varhaisimmat hieroglyfit (Abydoksen U-j hauta, etiketit, astiat), sinetit ja hallinnolliset järjestelmät. Tunnetuimpia hallitsijoita olivat Skorpioni I–II, Ka ja Iry-Hor (joita kutsutaan joskus ”nollannen dynastian” kuninkaiksi). Pohjoiset alueet, kuten Buto ja Maadi, säilyttivät osittaisen itsenäisyytensä, kunnes ne yhdistettiin etelän hallitsijoiden toimesta noin 3100 eaa.

Yksityiskohtaisempaa tietoa muinaisen Egyptin historiasta – varhaisista dynastioista Ptolemaiosten aikaan – löydät artikkelistamme ”Muinaisen Egyptin salaisuus: Auringonnousun arvoitus”.

Mitta-yksiköt muinaisessa Egyptissä

Tässä osiossa tarkastelemme kaikkia egyptiläisiä mittayksiköitä ja pyrimme seuraamaan niiden esiintymistä aikakirjoissa sekä mahdollisia yhteyksiä muihin kulttuureihin.

Pituusyksiköt

Egyptiläisillä oli hyvin kehittynyt, laajalti hyväksytty ja standardoitu mittajärjestelmä. Se oli tiiviisti sidoksissa yhteiskuntarakenteeseen ja hallinnolliseen auktoriteettiin, heijastaen keskitettyä vallankäyttöä, jossa yksi hallitsija johti sekä valtiota että sen hallinnollisia välineitä. Alla on taulukko, jossa on lueteltu pituusyksiköt ja niiden likimääräiset vastineet nykyaikaisissa mitoissa. Myöhemmin tarjoamme lisää selityksiä ja muutamia erittäin mielenkiintoisia faktoja — joten pysy mukana!

Tässä esitetyt pituudet on järjestetty pienimmästä suurimpaan.
Yksikkö	Egyptiläinen nimi / translitteraatio	Pienemmissä yksiköissä tai suhde	Likimääräinen nykyaikainen arvo
Sormi / sormenleveys	ḏbꜥ (joskus translitteroitu dbʿ, “sormi”)	perusyksikkö (1)	~ 1,875 cm (eli 0,01875 m)
Kämmen	šsp (shesep)	4 perusyksikköä	~ 7,5 cm (0,075 m)
Käsi / kädenleveys	ḏrt (usein “käsi”)	5 perusyksikköä	~ 9,38 cm (0,0938 m)
Nyrkki	ḫfꜥ (tai ꜣmm)	6 perusyksikköä	~ 11,25 cm (0,1125 m)
Pieni šat / šat nḏs	šꜣt nḏs	3 kämmentä (12 perusyksikköä)	~ 22,5 cm (0,225 m)
Suuri šat / puoli kyynärää	šꜣt ꜥꜣ (pḏ nḥs / pḏ nꜣs)	3,5 kämmentä (tai 14 perusyksikköä)	~ 26,2 cm (0,262 m)
Jalka	ḏsr (usein “jalka” tai “taivutettu käsivarsi”)	4 kämmentä (16 perusyksikköä)	~ 30 cm (0,30 m)
Remen	rmn	5 kämmentä (20 perusyksikköä)	~ 37,5 cm (0,375 m)
Pieni / lyhyt kyynärä (meh nḏs)	mḥ nḏs	6 kämmentä (24 perusyksikköä)	~ 45 cm (0,45 m)
Kuninkaallinen / pyhä kyynärä	mḥ (usein mḥ nswt — “kuninkaallinen kyynärä”)	7 kämmentä (28 perusyksikköä)	~ 52,3 – 52,5 cm (0,523–0,525 m)
Senu (kaksinkertainen kuninkaallinen kyynärä)	-	14 kämmentä (56 perusyksikköä)	~ 105 cm (1,05 m)
Khet (sauva)	ḫt	100 kyynärää	~ 52,3 m (eli 100 × kuninkaallinen kyynärä)
Cha-ta (“pellon pituus”)	-	~ 10 khet (~ 1000 kyynärää)	~ 520 m (vaihtelee ajanjakson tai alueen mukaan)
Iteru	-	20 000 kuninkaallista kyynärää	~ 10,5 km (10 500 m)

Yksiköiden synty ja niiden tärkeimmät käyttötarkoitukset

Kuninkaallinen kyynärä (meh-nswt / mahe)

- Vanha valtakunta, ~2700 eaa. (Djoserin porraspyramidi)
- Arkkitehtoniset mittaukset osoittavat kuninkaallisen kyynärän (~52,3–52,5 cm) käytön; se oli jaettu 7 kämmenen ja 4 perusyksikön osiin.

Kämmenet, sormet (perusyksiköt), falangit (“shesep”, “djebâ” jne.)

- Varhaisdynastinen / Vanhan valtakunnan kausi (~3. vuosituhannen alku eaa.)
- Yksi kämmen = 4 sormea jne., havaittavissa mittasauvoissa ja arkkitehtonisissa piirustuksissa. Palermon kivi mainitsee Niilin tulvan korkeuden “6 kyynärää ja 1 kämmen” varhaisdynastisella kaudella.

Solmitut köydet / ha‘t (maanmittausköydet)

Keskivaltakunta tai mahdollisesti aiemmin, mutta selvästi todistettu Keskivaltakunnan aikana (~2000–1800 eaa.)
Käytettiin maanmittaukseen, etäisyyksien mittaamiseen jne.

Seked (pyramidien sivujen kaltevuuden mitta)

Vanha valtakunta, Suuri pyramidi (~2550 eaa.), esimerkiksi Khufun pyramidi.
Sekedin arvo, noin 5 kämmentä ja 2 sormea, on laskettu modernien mittausten perusteella.

Pitkien etäisyyksien mittaus / khet (100 kyynärää jne.)

Vanha valtakunta, käytettiin maanmittauksessa ja arkkitehtuurissa; sauvat, köydet jne.

Egyptin ja Sumerin mittayksiköiden vertailu

Yritämme jäljittää yhteyksiä sumerilaisten ja egyptiläisten mittayksiköiden välillä, mutta rehellisesti sanottuna tämä ei ole tieteellisesti tarkka tai hyväksyttävä lähestymistapa, joten tätä yritystä tulisi pitää puhtaasti kokeellisena.

Kyynärän pituudet ovat samankaltaisia	- Egyptiläinen kuninkaallinen kyynärä ~52,3–52,5 cm; sumerilainen Nippurin kyynärä ~51,8–52 cm.
	- Tämä voi heijastaa ihmisen kehon mittasuhteisiin perustuvaa itsenäistä kehitystä pikemminkin kuin suoraa lainaa; maantieteellinen läheisyys tai kaupankäynti on voinut vaikuttaa, mutta suoria (kirjallisia tai arkeologisia) todisteita lainaamisesta on vähän.
Jaottelut	- Molemmat järjestelmät jakoivat kyynärän pienempiin yksiköihin (kämmenet, sormet tai niiden vastineet) – rakenteet ovat samankaltaisia.
	- Tarkka rakenne kuitenkin poikkeaa: esimerkiksi Egyptissä 7 kämmentä × 4 sormea = 28 sormea, kun taas sumerilaisissa lähteissä mainitaan joissain tapauksissa 30 “sormea” mittatangossa. Rakenne on siis lähellä, mutta ei identtinen.
Mittatangot / standardimitat	- Molemmissa kulttuureissa oli fyysisiä pituuden standardeja, esimerkiksi Nippurin kupariseoksesta valmistettu tanko ja egyptiläiset kyynärätangot, joita on löydetty haudoista (esim. Mayan tai Khan haudat).
	- Ei ole todisteita siitä, että egyptiläiset tangot olisivat olleet mesopotamialaisten kopioita tai päinvastoin; myös materiaali, kalibrointi ja käyttöyhteys erosivat.
Ajallinen päällekkäisyys	- Molemmat järjestelmät ovat todistettavasti olleet käytössä 3. vuosituhannella eaa.: sumerilaiset standardit (~2650 eaa.), egyptiläinen kuninkaallinen kyynärä Vanhan valtakunnan aikana (~2700 eaa.) jne.
	- Ajallinen päällekkäisyys ei kuitenkaan todista kulttuurista vaikutusta; maantieteellinen etäisyys ja yhteyksien luonne ovat olennaisia. Ei ole olemassa yksiselitteistä mesopotamialaista tekstiä, jossa sanottaisiin “otimme käyttöön egyptiläisen kyynärän” tai päinvastoin.
Kauppa / kulttuurinen vuorovaikutus	- On olemassa todisteita kauppaverkostoista Lähi-idässä, jotka saattoivat mahdollistaa mittausideoiden leviämisen. Punnusteknologia osoittaa samankaltaisia leviämismalleja; esimerkiksi pronssikauden painojärjestelmät osoittavat samantyyppisiä yksiköitä Länsi-Euraasiassa.
	- Tarkat mittausstandardit olivat kuitenkin yleensä paikallisia ja usein vastustuskykyisiä ulkopuolisille vaikutteille, ellei poliittista tai taloudellista ylivaltaa esiintynyt. Monet mittayksiköt kehittyivät konvergentisti (ihmisen kehon, köysien, tankojen tms. mittaamiseen perustuen) sen sijaan, että ne olisi lainattu.

On hyvin dokumentoitu, että sekä egyptiläisillä että sumerilaisilla oli kyynärän mittakaavaan perustuvia yksiköitä, joiden pituudet olivat samankaltaisia, ja että he käyttivät fyysisiä mittatankoja ja standardimittoja jo 3. vuosituhannella eaa. Egyptiläinen kuninkaallinen kyynärä ja sumerilainen kyynärä olivat arvoltaan lähes samat (≈52 cm vs ≈51,8 cm), mikä viittaa siihen, että ne saattoivat perustua samankaltaisiin antropometrisiin lähtökohtiin (esim. käsivarren pituuteen). Ei kuitenkaan ole vakuuttavia todisteita siitä, että toinen olisi lainannut tämän standardin toiselta. Muissa yksiköissä (pinta-ala, tilavuus, paino) on enemmän todisteita itsenäisestä kehityksestä, mutta myös myöhemmästä standardoinnista, johon on voinut vaikuttaa laajempi Lähi-idän käytäntö. Joissakin tapauksissa mittausjärjestelmät osoittavat ideoiden leviämistä (esim. painojen, tasapainovaakojen ja standardoitujen hyödykkeiden käyttö), mutta tarkat yksikkövastaavuudet ja kalibroinnit olivat todennäköisesti paikallisia tai mukautettuja, eivät suoria kopioita.

Tämä artikkeli on osa laajaa julkaisua. [Siirry koko versioon →]