Kulttuurinen siirtymä Afrikan esihistoriasta Sumeriin ja Egyptiin, eli suuri muuttoreitti

Laajalle levinnyt tapa tukea väitteitä otsikoilla, kuten ”Britannian Kuninkaallinen Seura paljastaa, että märät alusvaatteet ovat nerouden merkki”, ei ole meidän toimintatapamme. Kun tietyt asiat on esitettävä, arvostetun lukijan tulee olla kärsivällinen ja valmis tarkastelemaan niitä argumentteja, jotka tukevat tässä artikkelissa esitettyjä väitteitä.

Rehellisesti sanottuna nykyaikainen antropologia hyväksyy yleisesti hypoteesin ihmisen muuttoreitistä Afrikan mantereelta. Sen sijaan, että nojautuisi väitteisiin kuten ”Jokin seura on löytänyt”, tätä hypoteesia tukevat paitsi lausunnot myös lukuisat arkeologiset todisteet (katso linkki alla: ”Suuri muuttoreitti… lue lisää”).

Tässä luvussa käsittelemme mittausjärjestelmien kehitystä. On loogista kulkea ensin Välimeren alueen halki, sitten palata Afrikkaan sen egyptiläisen sivilisaation myötä ja jatkaa edelleen juutalaiseen kuningaskuntaan.

Suuri muuttoreitti… lue lisää

Tigrisin ja Eufratin välillä – sivilisaatioiden kehto

Tämä luku on omistettu sumerilaiselle kuningaskunnalle. Tässä esittelemme lyhyesti sivilisaation tärkeimmät sosiaaliset ja kulttuuriset piirteet, kun taas yksityiskohtaisempi tarkastelu odottaa meitä osiossa, jossa käsitellään tähän päivään asti löydettyjä kulttuurin metrologisia välineitä.

Sumerista – tai mitä me nykyään tiedämme...

Sumerilaisen sivilisaation kaupunkien kaivaukset

Aikakausi, jota tutkijat yleensä käyttävät sumerilaisen sivilisaation ajallisena kehyksenä sen kuvaamiseksi sekä sosiaalis-kulttuurisena että historiallisena ilmiönä, ajoittuu noin vuosiin 4500–1900 eaa. Lyhyesti sanottuna heidän valtansa kattoi pääasiassa Etelä-Mesopotamian (nykyisen Etelä-Irakin), Tigrisin ja Eufratin jokien välissä. Useimmissa tapauksissa sumereja pidetään maailman ensimmäisenä kaupunkisivilisaationa, jolle annetaan tunnustus kirjoituksen (kiilakirjoituksen), lakikokoelmien, kastelujärjestelmien ja järjestäytyneiden kaupunkivaltioiden kehittämisestä.

Lyhyesti kuvattuna sumerilainen talous perustui kastelun avulla saavutettuun maatalouden ylijäämään, kauppaverkostoihin Anatolian, Persianlahden ja Levantin kanssa sekä käsityöammattien erikoistumiseen, kuten metallurgiaan, keramiikkaan ja tekstiilituotantoon.

Käännytään nyt yhteiskunnallisen rakenteen puoleen. Saattaa tuntua, että tarjoamme liikaa lisätietoa, varsinkin jos lukija on kiinnostunut vain kulttuurin käyttämistä pituuden mittayksiköistä. Puolustukseksemme on kuitenkin korostettava, että ilman kulttuurista kontekstia yksittäistä esinettä on vaikea tulkita. Jokainen esine on ilmentymä, josta johdamme merkityksen ja voimme tulkita sen (tässä artikkelissa) mittayksikkönä.

Alla on taulukko tärkeimmistä sumerilaisista arkeologisista esineistä, mukaan lukien niiden tyyppi, käyttötarkoitus ja arvioitu ajoitus. Tämä on tosiasiallinen ja ytimekäs lähde, sopiva tutkimuskäyttöön.

Sumerilaiset arkeologiset löydöt
Artefakti / Esine	Tyyppi	Tarkoitus / Käyttö	Kaivauspaikka	Arvioitu ajoitus (eaa.)	Huomiot / Merkitys
Saviset kirjanpitotaulut	Hallinnollinen	Annosten, verojen ja kaupan kirjaaminen	Ur, Lagash, Girsu	2100–2000	Dokumentoitu taloudellinen toiminta; tärkeä metrologian tutkimuksille
Matemaattiset taulut	Opetuksellinen / Hallinnollinen	Aritmetiikka, geometria, metrologia	Ur, Nippur, Uruk	2000–1800	Osoittavat 60-järjestelmän käytön; mittaavat pituutta, pinta-alaa ja tilavuutta
Tasapainokivet / painot	Standardoidut painot	Kauppa, verotus	Ur, Kish, Lagash	2500–2000	Perusta šekelille, minalle ja talentille; kaupankäynnin standardointi
Kyynäräsauvat / mittasauvat	Pituuden mittaaminen	Maanmittaus, rakentaminen	Ur, Nippur	2500–2000	Standardoidut yksiköt: nindan, šu, kuš
Sylinterisinetit	Hallinnollinen / Todennus	Kauppasopimukset, oikeudelliset asiakirjat	Ur, Uruk	3000–2000	Varmistivat kauppatapahtumien aitouden; käytetty kirjanpidossa
Zikurratit	Uskonnollinen / Hallinnollinen	Temppelit, talouden keskukset	Ur (Urin zikurratti), Uruk, Lagash	2100–2000	Temppelit toimivat sekä uskonnollisina että taloudellisina keskuksina
Annosten kulhot / astiat	Tilavuuden mittaus	Viljan, oluen, öljyn annostelu	Lagash, Girsu	2100–2000	Yksiköt: sila, ban, gur; todisteita taloudellisesta metrologiasta
Maanmittauksen kaiverrukset	Kivi / Savi	Rajojen merkitseminen, peltojen mittaus	Lagash, Girsu	2500–2000	Standardipituuksia (nindan, šu) käytettiin maa-alueiden jaossa
Astronomiset / kalenteritaulut	Havaintopohjainen	Ajanlasku, kastelu, juhlat	Nippur, Ur	2000–1800	Varhaista tähtitiedettä; liittyi resurssien käytännön suunnitteluun
Kuningalliset kirjoitukset / steelit	Poliittinen / Uskonnollinen	Lait, teot, saavutukset	Ur, Uruk, Lagash	2600–2000	Kirjasivat kuninkaiden toimia; sisälsivät toisinaan standardimittauksia

Sumerilaisen yhteiskunnan ja talouden rakenne – yleiskatsaus...

Jokainen kaupunki oli itsenäinen kaupunkikeskus, joka oli yleensä järjestetty zikurratin – massiivisen temppelikompleksin – ympärille, joka hallitsi kaupunkikuvaa. Zikurratti ei ollut vain uskonnollinen keskus, vaan myös hallinnollinen ydin, jossa organisoitiin taloudellisia toimintoja kuten varastointi, jakelu ja verotus. Temppelin ympärillä sijaitsivat hallitsijoiden palatsit, ylimystön talot, torit, käsityöläisten työpajat ja tavallisten kansalaisten asuinalueet. Kanava- ja kasteluverkostot ulottuivat kaupungin ulkopuolelle, yhdistäen sen maatalousalueisiin.

Kuningas hallitsi poliittista, uskonnollista ja sotilaallista valtaa. Hän valvoi kaupungin puolustusta, ohjasi resurssien jakelua ja johti julkisia töitä, kuten kanavien, muurien ja temppeleiden rakentamista. Kuningaat myös valvoivat mittayksiköiden standardointia varmistaen, että pituus-, tilavuus- ja painoyksiköt olivat yhdenmukaiset koko kaupungissa ja sen alueilla. Tunnettuja kuninkaita olivat esimerkiksi Urukin Gilgameš, kuuluisa monumentaalisista rakennuksistaan ja kaupunginmuureistaan, sekä Urin Ur-Nammu, tunnettu lakien kodifioinnista ja zikurrattien rakennuttamisesta.

Kauppa Sumerin kaupungeissa oli erittäin organisoitua. Paikallinen ja kaukakauppa käsittivät tuotteita, kuten viljaa, öljyä, olutta, tekstiilejä ja metalleja. Kauppiaat käyttivät standardoituja painoja ja mittoja oikeudenmukaisen vaihdon takaamiseksi, kun taas temppelit ja palatsit hallinnoivat verotusta ja resurssien jakelua. Verot voitiin maksaa viljana, karjana, työnä tai jalometalleina, ja ne kirjattiin huolellisesti savitauluihin.

Sumerilaiset "tieteilijät" olivat temppeleihin sidottuja asiantuntijoita, jotka sovelsivat käytännön tietoa hallintoon, kauppaan ja rakentamiseen. Heidän roolinsa voidaan jakaa useisiin ryhmiin:

Kirjurit: Pitivät kiilakirjausta kaupan, verotuksen, maan ja työn osalta. He olivat keskeisiä standardoitujen mittayksiköiden soveltamisessa ja kirjaamisessa.

Matemaatikot: Laativat aritmeettisia ja geometrisia tauluja, jotka tukivat rakentamista, maanmittausta ja talouden hallintaa.

Maanmittaajat: Mittasivat peltoja, kanavia ja rakennuspaikkoja käyttämällä standardisauvoja ja yksiköitä (nindan, šu, kuš). Heidän työnsä varmisti oikeudenmukaisen verotuksen ja tarkan rakentamisen.

Tähtitieteilijät / kalenteriasiantuntijat: Tarkkailivat taivaankappaleita laatiakseen kuukierron kalentereita, jotka määrittelivät kastelun ja uskonnollisten juhlapäivien aikataulut.

Paino- / tilavuusasiantuntijat: Standardisoivat yksiköt, kuten šekeli (huomasitteko muuten yhtäläisyyden nykyisen Israelin valuuttaan?), mina, talentti (paino) sekä sila, ban ja gur (tilavuus), varmistaen yhdenmukaisuuden kaupankäynnissä ja verotuksessa.

Entäpä sumerilaisten mittayksiköt?

Sumerin sivilisaation yhteenvetotaulukko
Kategoria	Yksikkö / Elementti	Arvioitu metrinen arvo	Alayksiköt	Tarkoitus / Käyttö	Todiste / Artefakti	Lähde / Viite
Pituus	Ammatu (Kyynärä)	~49,5 cm	1 nindan = 12 ammatu	Rakentaminen, kaupunkisuunnittelu, kanavat	Mittatikut, rakennuspiirustukset, tiilet	Kramer 1981; Postgate 1992
	Nindan (Sauva)	~5,94 m (≈ 12 kyynärää)	1 nindan = 12 ammatu = 72 šu = 360 kush	Maamittaus, suurimittainen rakentaminen	Kuparisauvat (Nippur), rajamerkit	Civil 2000; Postgate 1992
	Šu (Jalka)	~29,7 cm	6 šu = 1 ammatu	Pienrakentaminen, käsityö	Tiilet, rakennusten jäännökset	Civil 2000; Jacobsen 1960
	Kush (Sormi)	~1,65 cm	30 kush = 1 ammatu	Tarkat mittaukset käsityössä ja maamittauksessa	Savi- tai mittatikut merkintöineen	Kramer 1981; Civil 2000
	Beru (Kaksoissauva)	~11,9 m (≈ 2 nindan)	2 nindan	Pitkät etäisyydet (tiet, kanavat)	Mittaustaulut, rajamerkit	Postgate 1992; Civil 2000
Tilavuus	Sila	~1 litra	Perusyksikkö	Vilja, olut, öljy, annokset	Saviset mitta-astiat, annostaulut	Kramer 1981; Civil 2000
	Ban / Ban-gur	~10 sila	10 sila = 1 ban	Päivittäiset annokset, pienet viljamäärät	Taloustaulut, hallinnolliset asiakirjat	Postgate 1992; Civil 2000
	Gur	~300 litraa	1 gur = 300 sila	Temppelivarastot, verotus, viljan varastointi	Taulut Urista, Girsusta, Urukista	Kramer 1981; Jacobsen 1960
	Nindan-kuutio	Johdettu pituusyksiköistä	–	Tilavuuslaskelmat, rakentaminen	Savimallit, varastoastiat	Civil 2000
Paino	Šekeli	~8,33 g	Perusyksikkö	Hopean punnitus, kauppa, verotus	Kivipainot, vaa'at	Kramer 1981; Civil 2000
	Mina	~500 g	60 šekeliä = 1 mina	Kauppa, verotus	Painot, tasapainokivet	Postgate 1992
	Talentti	~30 kg	60 minaa = 1 talentti	Suurkauppa, metallit, temppelilahjat	Kivipainot, taulut	Civil 2000; Jacobsen 1960
Matematiikka / Laskelmat	Aritmetiikka	–	–	Yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku	Savitaulut, kirjanpitotekstit	Robson 2008; Kramer 1981
	Geometria	–	–	Maamittaus, kanavien rakentaminen, temppelisuunnittelu	Mittataulut, rakennuspiirustukset	Postgate 1992; Civil 2000
	Algebra / Ongelmanratkaisu	–	–	Työvoiman jako, annokset, sopimukset	Ur III -taulut, tehtävätaulut	Robson 2008
	Kuusikymmenjärjestelmä	Perusta-60	–	Astronomia, ajanmittaus, murto-osat, kirjanpito	Numeroitaulut, tähtitieteelliset tiedot	Friberg 2005; Civil 2000
	Astronomia / Kalenteri	–	–	Kuun kalenterit, kasteluaikataulut, juhlat	Havaintotaulut	Kramer 1981; Postgate 1992

Mittayksiköt (Uskomatonta – lopulta palaamme mittoihin?)

Ensiksi on huomautettava mittayksiköiden symbolisesta ja abstraktista luonteesta sosio-kulttuurisena ilmiönä. Kuten mikä tahansa muu sosiaalisen sopimuksen muoto, standardisointi — riippumatta siitä, millaista yhtenäistämistä se edustaa — on yksinomaan sen kulttuurin ominaispiirre, joka omistaa nämä standardit. Yhteiskuntien välisen viestinnän jatkokehitys voi johtaa samankaltaisuuteen (tai sen kokemukseen) sekä mittayksiköiden siirtymiseen ja periytymiseen kulttuurista toiseen...

Pituuden, tilavuuden ja painon yksiköt

Sumerilaiset kehittivät mittausjärjestelmän käytännön tarkoituksiin, kuten rakentamiseen, maan jakamiseen ja kaupankäyntiin. Arkeologiset todisteet tulevat kiilakirjoitustauluista, joissa on tallennettu kauppoja, rakennustöitä ja mittauksia.

Pituusyksiköistä tärkeimmät, jotka on johdettu tulkituista lähteistä, ovat: Kyynärä (nindan / šu-si) ≈ 49,5 cm, Jalka (šu) ≈ 30 cm, Kush (sormi) ≈ 1/30 nindania (kuten edellä mainittiin).

Tilavuusyksiköt ovat: Sila (litrayksikkö) ≈ 1 litra, Gur = 300 sila (käytettiin viljan, oluen ja öljyn mittaamiseen).

Painoyksiköt ovat: Šekeli ≈ 8,33 g, Mina = 60 šekeliä ≈ 500 g, Talentti = 60 minaa ≈ 30 kg.

Laajat keskustelut sosio-kulttuuriseen ilmaisuun liittyvien ilmiöiden kontekstista — kuin pienet purot, jotka laskevat yhteiskunnallisen viestinnän ja vuorovaikutuksen järveen — eivät kuulu tähän. Koska mittayksiköt kuuluvat kuitenkin juuri tähän normien ja sääntöjen maailmaan, lyhyt tarkastelu on silti perusteltu.

Tämä artikkeli on osa laajaa julkaisua. [Siirry koko versioon →]