Rooma – kulttuurinen tausta, joka vaikutti sen mittajärjestelmään
Tässä luvussa esitellään muinaisen Rooman kulttuurinen tausta, joka muodosti perustan sen mittajärjestelmän kehitykselle.
Rooman tie mittausstandardien luomiseen
Standardien luomiseksi tarvitaan tietyt edellytykset – mitkä ne ovat?
Kun tarkastelemme Rooman varhaista kehitysvaihetta maailmanhistorian näkökulmasta, huomaamme, ettei se ollut yksi maailman vanhimmista kulttuureista. Tämä saattoi olla jopa etu (Roomalle ja sen asukkaille tuohon aikaan), sillä osa yhteiskunnallisesta mekanismista oli jo keksitty, ja Rooman tarvitsi vain omaksua ne ja integroida ne omaan järjestelmäänsä.
Sosiokulttuurisesta näkökulmasta kaikki standardisoinnin edellytykset syntyvät aina yhteiskunnallisten suhteiden tarpeista.
Mitä tämä tarkoittaa? Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa kaksi perhettä asuu naapureina.
Tarvitsevatko he mielestäsi erittäin kehittyneen järjestelmän vaihtaakseen yksinkertaisia tavaroita keskenään sen sijaan, että tekisivät satunnaisia vaihtokauppoja tarpeen mukaan?
Toinen tilanne ilmenee kaupankäyntiketjussa. Yksi henkilö myy tuotteen naapurille, joka myy sen edelleen kolmannelle henkilölle, joka vie sen kauemmas myydäkseen sen uudelleen.
Tässä viimeisessä mallissa voimme hahmottaa ne ehdot, jotka ovat tarpeen tällaisen esineen elinkaaren kannalta. Juuri tällaisessa tilanteessa syntyvät edellytykset markkinatyökalujen kehittymiselle – mikä johtaa mittajärjestelmien, rahajärjestelmien, sopimussääntöjen ja monien muiden rinnakkaisten mekanismien syntymiseen, jotka edistävät kauppaa ja sosiaalista vuorovaikutusta tässä kuvitteellisessa yhteiskunnallisessa järjestelmässä.
Mitä tiedämme mittayksiköistä varhaisessa Roomassa?
Roomalaiset omaksuivat useita kreikkalaisia mittayksiköitä.
Esitellään ne: Digitus (sormi), Pes (jalka), Palma (kämmen), Uncia (tuuma), Cubit (kyynärä), Gradus (askel), Passus (kaksoisaskel).
Nämä yksiköt lainattiin kreikkalaisista kaupunkivaltioista (polis), mikä heijastaa kreikkalaisen kulttuurin ja kaupankäynnin vaikutusta varhaiseen roomalaiseen yhteiskuntaan.
Rooman laajentuessa syntyi alueellisia eroja mittayksiköiden standardeissa (esimerkiksi: Pes Monetalis – noin 296 mm, käytetty rahallisissa yhteyksissä; Pes Drusianus – noin 333 mm, käytetty joissakin provinsseissa, erityisesti Ala-Germaaniassa; Pes Atticus – noin 300 mm, käytetty Attikassa). Nämä erot johtuivat paikallisista tavoista, käytännön tarpeista ja eri kulttuurien sulautumisesta kasvavaan Rooman imperiumiin.
Ehkä on aika paljastaa todelliset kultaiset standardit — oletko koskaan kuullut, mistä termi “kultastandardi” on peräisin?
Olemme jo lyhyesti käsitelleet varhaista Roomaa, mutta tässä on sopivaa korostaa käännekohtaa niiden olosuhteiden luomisessa, joita niin usein mainitsemme ja jotka lopulta johtivat itse standardisointiin. Ja tämä käännekohta on kuuluisa ja hyvin tunnettu “Rooman kaksitoista taulua”.
Vaikka ei suoraan, kaksitoista taulua muodostivat lähtöpisteen kaikille myöhemmille Rooman kehityspoluille — sekä lainsäädännön että monien muiden kulttuuristen rakenteiden osalta, mukaan lukien mittayksiköiden yhtenäistäminen.
Viralliset standardisointipyrkimykset (noin 1. vuosisata eaa. – 1. vuosisata jaa.). Mainituissa tauluissa määriteltiin maaherrojien ja maanmittareiden rooli, ja vähitellen tehtiin päätös yhtenäistää käytössä olleet yksiköt. He käyttivät työkaluja, kuten gromaa — mittalaitetta, jolla määritettiin yhdenmukaiset mitat maan jakamisessa ja rakentamisessa.
Luetellessamme standardoituja yksiköitä voimme muodostaa lyhyen luettelon: Pes (jalka) – noin 296 mm; Uncia (tuuma) – yksi kahdestoistaosa jalasta, noin 24,6 mm; Mille Passus (maili) – 1 000 askelta, noin 1 480 metriä; Actus – pinta-alayksikkö, 120 jalkaa × 120 jalkaa; Jugum – maa-alan yksikkö, noin 2 523 m².
Jos arvon lukija haluaa perehtyä tarkemmin Rooman kahteentoista tauluun, hän voi vierailla tässä artikkelissa...Lupasimme selvittää, mistä ilmaus “kultastandardi” on peräisin?
Eräänä päivänä mies heräsi kovaan päänsärkyyn. Ehkä hän oli juonut liikaa edellisenä päivänä — emme tiedä — mutta... keisari Augustus pystytti Rooman foorumille monumentin, joka merkitsi kaikkien Rooman teiden lähtöpistettä ja symboloi etäisyyksien keskittämistä ja standardointia koko imperiumissa.
Alla olevasta taulukosta löydät Rooman standardoidut yksiköt Rooman imperiumin ajalta (ennen sen jakautumista).
| Yksikön nimi | Suhde metreihin | Alajakautuma | Käyttötarkoitus |
|---|---|---|---|
| Pituus, roomalainen jalka (Pes) | Noin 0,296 m | Jaettu 12 unciaan (tuumaan), kukin noin 24,6 mm | Vakioyksikkö pituuden mittaamiseen rakentamisessa, maanjaossa ja jokapäiväisessä elämässä. |
| Pituus, roomalainen maili (Mille Passus) | 1 000 askelta, noin 1 480 metriä | - | Vakioyksikkö etäisyyksien mittaamiseen Rooman teillä. |
| Paino, roomalainen naula (Libra) | Noin 0,3289 kg | Jaettu 12 unciaan (unssiin), kukin noin 27,4 g | Vakioyksikkö painon mittaamiseen kaupankäynnissä ja vaihdossa. |
| Tilavuus, roomalainen nestemitta (Sextarius) | Noin 0,546 litraa | - | Vakioyksikkö nesteiden mittaamiseen, suunnilleen yhtä suuri kuin yksi tuoppi. |
Rooman mittayksiköiden yhteenveto
Olemme luetelleet Rooman mittajärjestelmän keskeiset ehdolliset osat, ja tässä tulisi esittää yhteenveto yksiköistä säilyttääksemme johdonmukaisuuden artikkelin aihepiirin kanssa.
| Yksikön nimi | Alkuperä | Standardisointi | Käyttö | Huomiot |
|---|---|---|---|---|
| Pes (Roomalainen jalka) | Roomalainen jalka (pes) sai vaikutteita kreikkalaisista ja etruskilaisista mittayksiköistä. | Keisari Augustuksen aikana pes monetalis standardoitiin noin 296 millimetriin. | Käytettiin rakentamisessa, maanmittauksessa ja jokapäiväisessä elämässä. | Alueelliset erot: joissakin provinsseissa, kuten Ala-Germaaniassa, käytettiin pes Drusianus -yksikköä, jonka pituus oli noin 333 mm. |
| Uncia (Tuuma tai Unssi) | Johdettu roomalaisesta jalasta, uncia oli yksi kahdestoista jalan osa. | Standardoitu noin 24,6 millimetriin. | Käytettiin sekä pituuden että painon mittaamiseen. | Perintö: nykyinen englannin sana “inch” (tuuma) on peräisin uncia-sanasta. |
| Mille Passus (Roomalainen maili) | Roomalainen maili perustui 1 000 askeleen mittaiseen etäisyyteen. | Määritelty 5 000 roomalaisen jalan pituiseksi, noin 1 480 metriä. | Käytettiin etäisyyksien mittaamiseen Rooman teillä. | Perintö: nykyinen maili on peräisin roomalaisesta mille passus -yksiköstä. |
| Jugum (Eekkeri) | Jugum oli maa-alan mittayksikkö. | Määritelty 240 × 120 roomalaiseksi jalaksi, noin 2 523 neliömetriä. | Käytettiin maataloudessa ja maanjaossa. | Perintö: englannin sana “acre” (eekkeri) on johdettu sanasta jugum. |
| Libra (Naula) | Roomalainen naula (libra) oli painon mittayksikkö. | Määritelty noin 328,9 gramman suuruiseksi. | Käytettiin kaupankäynnissä ja vaihdannassa. | Perintö: lyhenne “lb” naulalle on peräisin sanasta libra. |
| Sextarius (Nestemitta) | Sextarius oli nesteen tilavuuden mittayksikkö. | Määritelty yhdeksi kuudestoistaosaksi amforasta, noin 0,546 litraa. | Käytettiin nesteiden, kuten viinin ja öljyn, mittaamiseen. | - |
| Pertica (Mittaustanko) | Pertica oli mittatanko, jota roomalaiset maanmittarit käyttivät. | Yleensä vastasi 10 roomalaista jalkaa, noin 2,96 metriä. | Käytettiin maanmittauksessa ja rakentamisessa. | - |
| Groma (Maanmittausväline) | Groma oli roomalainen maanmittausväline. | Suunniteltu takaamaan oikeat kulmat maanmittauksessa. | Käytettiin teiden ja rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa. | - |
Aiemmin totesimme, että standardisointi kattaa aina sen alueen, jolla hallitsijan valta ulottuu. Mutta entä alueet, joissa tällaiset standardit olivat jo olemassa? Korvataanko paikalliset sosiaaliset säännöt ja perinteiset mittayksiköt kokonaan valloittajan asettamilla normeilla (valloitettujen valtioiden tapauksessa)?
Näyttää sopivalta hetkeltä kääntää katse pois Roomasta ja suunnata se Lähi-itään, nykyiseen Israeliin, juutalaisvaltakunnan kukistumisen aikaan Rooman valtakunnan vallan alla.
Tämä artikkeli on osa laajaa julkaisua. [Siirry koko versioon →]
Selittävä julkaisu, joka kattaa mittausmenetelmien ja mittayksiköiden esittämisen perusteet.
Katsaus Sumerin valtion sosiaaliseen hierarkiaan, hallintoon ja taloudelliseen järjestelmään.
Tämä luku on omistettu kahdelle kulttuurille — Babylonia ja Persia — ja täällä selvitämme miksi...
Tässä palaamme menneeseen kulttuuriin, mutta tarkastelemme sitä eri näkökulmasta...
