Babylonia – niin legendaarinen, niin mystifioitu
Tässä kohdin meidän on katsottava taaksepäin – kulttuuriin, josta olemme jo puhuneet, mutta nyt toisesta näkökulmasta.
Lyhyt muistutus:
❗ Sumerit — perussivilisaatio. Aikajana: ~4000–2300 eaa. Pääkaupungit: Uruk, Ur, Lagash, Eridu, Nippur. Kieli: sumerin kieli (eristyksissä oleva, ei seemiläinen).
- Innovaatioiden taso: vertaansa vailla — maailman ensimmäinen tunnettu järjestelmällinen kulttuuri.
Keskeiset saavutukset
- Kirjoitus: nuolenpääkirjoitus savitauluilla — mahdollisti hallinnon, sopimukset, mittaukset ja tähtitieteen. Matematiikka: kehittivät 60-järjestelmän (base-60), josta tuli kaikkien Mesopotamian laskentojen perusta. Metrologia: loivat ensimmäisen yhtenäisen mittajärjestelmän — pituuden, tilavuuden ja massan mittaamiseksi, mukaan lukien sumerilainen kyynärä (~0,497 m), mina ja sekeli. Arkkitehtuuri ja maanmittaus: kanavien kastelujärjestelmä vaati tarkkaa geometriaa, mikä synnytti protoinsinööritaidon. Tähtitiede: kirjasivat taivaankappaleiden liikkeet; varhaiset zikkuratit suunnattiin tähtitieteellisesti.
Kulttuurinen olemus
- Sumerilaisten maailmankuva oli tekninen ja käytännöllinen — jumalat hallitsivat luontoa, mutta ihmiset hallitsivat järjestystä.
Tämä käsitys järjestyksestä mittaamisen kautta on keskeinen perintö, jonka Babylonia sai.
❗ Akkadin valtakunta — yhdistäjä. Aikajana: ~2334–2154 eaa. Perustaja: Sargon Akkadista.
- Kieli: akkadinkieli (seemiläinen). Merkitys: ensimmäinen imperiumi — yhdistäen sumerilaisten kaupunkivaltiot yhden kruunun alle.
Vaikutus
- Omaksui täysin sumerilaisen tieteen: nuolenpääkirjoituksen, matematiikan ja metrologian. Otti käyttöön akkadinkielisen hallinnon — yhdistäen sumerilaiset numerot seemiläiseen kielioppiin.
- Standardisoi painot ja mitat koko Mesopotamiassa.
- Loi perustan myöhemmälle Babylonian hallinnolle — byrokratialle, arkistoille ja kodifioidulle lainsäädännölle (varhaiset Hammurabin edeltäjät).
Vanha-Babylonian kausi — systematisoijat
Kuten olemme jo nähneet, Babylonian kuningaskunta ei syntynyt tyhjästä — sen olemassaolon muovasivat historialliset välttämättömyydet. Seuraavat kohdat korostavat tätä vain lisää.
Kuningas Hammurabin (hallitsi 1792–1750 eaa.) aikaan oli jo olemassa hyvin kehittynyt kielimalli — akkadinkieli sen babylonialaisessa murteessa — jota kuningas kehitti edelleen ja standardisoi viralliseen käyttöön.
Kuningas määräsi laatimaan ja julkistamaan kuuluisan Hammurabin lakikokoelman. Se toimi paitsi lakitekstinä myös standardoitujen mittayksiköiden ja arvojen luettelona — kattaen viljan, maan ja työn.
Babylonialaisen ajattelun prototieteellinen kehitys sai myöhemmät sukupolvet säilyttämään ja jalostamaan sumerilaista 60-järjestelmän aritmetiikkaa, tuottaen neliöiden, kuutioiden ja käänteisarvojen taulukoita — todellisen protoalgebran muodon, joka muodosti jäsennellyn tietopohjan tulevaisuuden kehitykselle.
Mittajärjestelmä, joka oli jo hyvin tunnettu nimiltään — Kyynärä (kuš) ≈ 0,497 m; Sekeli ≈ 8,4 g; Mina = 60 sekeliä (≈ 504 g); Talentti = 60 minaa (≈ 30,2 kg); sekä tilavuusyksiköt (gur, sila, ban) — muodostivat viljan ja nesteiden kaupan perusyksiköt.
Sumerilaisten pitkäaikainen tähtitieteellinen havainnointi jatkui, mutta nyt se järjestettiin kalenterikäyttöön.
Suurin osa nykytiedostamme sumerilaisesta sivilisaatiosta perustuu Babylonian kirjallisiin lähteisiin.
Onko nyt mittayksiköiden aika? Seuratkaa meitä...
| Yksikkö | Likimääräinen vastine | Huomautukset / viitteet |
|---|---|---|
| Kyynärä (kuš / ammatu / ammûtu) | ~ 0,50 m | Uusbabylonialaisissa teksteissä kyynärä mainitaan olevan noin 0,5 m. |
| 1/24 kyynärää (šu-si / ubânû) | ~ 0,0208 m | Osittaisena jaotteluna: kyynärä ÷ 24 ≈ 0,5 m / 24 ≈ 0,0208 m |
| gi / qânu (pituusyksikkö = 7 kyynärää) | ~ 3,5 m | 7 × kyynärä (~0,5 m) = ~3,5 m |
| “GAR”-pituusyksikkö (14 kyynärää) | ~ 7 m | 14 × kyynärä ≈ 7 m |
| Järjestelmä | Yksiköt ja muunnokset | Likimääräinen pinta-ala m² |
|---|---|---|
| Ruoko (pienet yksiköt) | esim. kuš × kuš jne. | esim. 7 neliökyynärää ~ 1,75 m² |
| Siemen / suurempi järjestelmä | esim. ban, gur pinta-alayksiköt | esim. gurin pinta-ala ≈ 13 500 m² |
| Yksikkö | Suhde / yhteys | Likimääräinen metrinen vastine | Huomautukset / viitteet |
|---|---|---|---|
| Jyvä (še / uḫṭatu) | perusyksikkö, hyvin pieni | ~ 0,0000466 kg (≈ 46,6 mg) | Perustuu Urin ja Nippurin löydettyjen esineiden keskiarvoon |
| Sekeli (šiqlu / gin₂) | 1 sekeli = ~ 8,40 g | ~ 0,00840 kg | Standardi Mesopotamian taulukoissa |
| Mina (manû) | 60 sekeliä | ~ 504 g | 60 × 8,40 g = ~504 g |
| Talentti (bītu / biltu / gun₂ / kakaru) | 60 minaa | ~ 30,2 kg | 60 × 504 g = ~30,2 kg |
| Yksikkö | Suhde / kertoimet | Likimääräinen metrinen vastine | Huomautukset / viitteet |
|---|---|---|---|
| sila₃ / qa | perustilavuusyksikkö | ~ 1 litra | “Sila” vastaa usein noin 1 litraa Mesopotamian rekonstruoinneissa. |
| ban₂ (sūtu) | 6 × sila | ~ 6 L | 6 × 1 L = 6 L |
| PI / pānu | 6 ban₂ = 36 L | ~ 36 litraa | 6 × 6 L = 36 L |
| gur / kurru | 5 × PI = 180 L | ~ 180 litraa | 5 × 36 L = 180 L |
Nämä muunnokset ovat likimääräisiä — muinaiset mitat vaihtelivat alueittain ja aikakausittain.
- Babylonialaiset (erityisesti uusbabylonialaiset) järjestelmät säilyttivät usein vanhemmat sumerilaiset standardit.
- Tilavuusyksiköt perustuivat usein veden painoon, joten oletetaan, että 1 sila ≈ 1 litra on käytännöllinen oletusarvo.
Tämä artikkeli on osa laajaa julkaisua. [Siirry koko versioon →]
Selittävä julkaisu, joka kattaa mittausmenetelmien ja mittayksiköiden esittämisen perusteet.
Katsaus Sumerin valtion sosiaaliseen hierarkiaan, hallintoon ja taloudelliseen järjestelmään.
Tämä luku on omistettu kahdelle kulttuurille — Babylonia ja Persia — ja täällä selvitämme miksi...
